EM-rogaining Ylläs 15.-16.8.2009

RC Eemeli osallistui Hazorin ja Timo Reimanin voimin Rogainingin EM-kisoihin Ylläksellä 15.-16.8.2009. Täyden vuorokauden suunnistusurakan tuloksena oli EM-kisojen 16. sija.

ennen lähtöä ennen lähtöä ennen lähtöä

Varusteet
TommiTimo
Vaatetus
  • suunnistustrikoot
  • haltin hiihtotrikoon paita
  • ironman-juoksulippis
  • lidlin talvijuoksusukat
  • salomon speed cross 2 -kengät
  • Suunnistustrikoo
  • Lyhyt suunnistustrikoopaita
  • Hikinauha
  • mikälie "coolmax"-kirjailtu urheilusukka
  • Salomon XT Wings -kenkät
  • Nilkat teipattu ja varpaat/nivuset rasvattu.
Repussa
  • deuter speedlite 20 -reppu
  • kaksi paria varasukkia (lidl juoksusukat)
  • lidl kerrastopaita
  • kertakäyttösadetakki
  • sealskinz-käsineet (vedenpitävät)
  • black horsen alushousut
  • ohut pipo
  • platypus kahden litran juomapussi
  • valkovaseliinia
  • leukoplast-teippiä
  • urheiluteippiä
  • särkylääkettä
  • rakkolaastareita
  • tavallista laastaria
  • alumiinilakana
  • pienet sakset (swisscardista otettu)
  • lyijykynä
  • mustekynä
  • wc-paperia
  • kaksi pientä sideharsoa
  • tulitikut
  • petzl-zipka varalamppu
  • lupine wilma otsalamppu
  • Halti Kakko (20l) -reppu
  • varasukat "coolmax"
  • graft pitkä aluspaita
  • Ohut Terän tuulipuku takki+housut
  • kertakäyttösadetakki
  • puuvillasormikkaat
  • urheilushortsit
  • ohut trikoopipo
  • 2 x 1 litra juomapullot. toiseen korkki ja toisessa letku (keskenään vaihtokelpoiset)
  • leukoplast-teippiä
  • pieni sveitsin linkkari
  • Ibumax-pillereitä
  • varapiilolasit
  • vessapaperia
  • kännykkä
  • FRWD-tallennin
  • Pezl-otsaledi
  • lupine wilma otsalamppu
Eväät
  • 2l vettä
  • 8kpl myslipatukoita
  • 200g pähkinäsuklaata
  • pieni pussillinen suolasnackseja
  • 600g hedelmäkarkkeja
  • 100g kovia salmiakkikarkkeja
  • yksi glukoositablettipötkö

Syömättä jäivät: glukoositabletit, 50g salmiakkikarkkeja, muutama myslipatukka

Eväiden painosta voisi tinkiä siirtymällä lipittämään maltolla vahvistettua juomista mutta sitten hajoaa pää jollei saa syödä mitään kiinteämpää.
  • 5 x 0,5 dl annosta makarooni/paistettulohi-seosta
  • 5 x 0,4 dl maltojauhetta
  • 5 x 10 palan annospussia bringles-lastuja
  • 6 annospussia urheilujuomajauhetta
  • yksi glukoositablettipötkö
  • purkkaa
  • lähtöhetkellä 2 litraa urheilujuomaa, jossa toisessa 0,4 dl ylimääräistä maltoa seassa
Eväät olivat minusta/minulla minimissään ja OK. jossakin välissä kaipasin "karkkiä", mutta purkka ajoi saman asian.
Repun paino 5,7kg 6,0
Esivalmistelu ja sen toiminta Jalkapohjien rakkoarkoihin paikkoihin laitoin compeedin rakonestopuikolla suojakerroksen. Jostain syystä tällä kertaa suoja ei toiminut kovin hyvin. Epäilen olisiko varpaisiin hieromani valkovaseliini jotenkin poistanut compeedin. En ollut ennen kokeillut jalkojen rasvausta vaseliinilla joten tämä oli ihan uusi kokeilu ja riski. Vaseliinilla suojattiin myös nivuset ja ahteri. Nänneihin laitettiin suojateippaus. Varpaiden rasvaus esti käytännössä kaikki rakot. Samoin nivuset eivät hiertäneet lainkaan Isovarpaiden kynnet irtoavat nyt jälkikäteen, mutta eivät haitanneet matkalla lainkaan. Ainoastaan vasemman poljen tausta kipeytyi matkan aikana ja alkoi vaivata pahasti viimeisen 6h aikana. Kivun syy/aiheuttaja tai edes tarkka kipupiste on hämärä jälkikäteenkin, kunhan vaan koskee jänteisiin erityisesti ulkosyrjällä Polven suoraksi lukitseminen/kierto aiheutti kipupiikin, joka turtui taas parin minuutin liikkeelläolon jälkeen Ibumax helpotti varmaankin suurelta osin kipua (kaksi kertaa matkalla otettuna)

Reitti

Reitin suunnittelu meni melkolailla vauhdikkaasti. Ahneesti päätettiin kiertää lähes koko alue. Viimeinen muutos, joka toi lisää kilometrejä ja kierrätti meidät Ylläksen ympäri taisi olla virhe, joka maksoi monta sijoitusta. Myöhemmin pisti silmään 6:ksi sijoittuneen joukkueen reitti/suoritus. Tekivät jotakuinkin sen reitin, mikä meillä oli ensin suunnitteilla ja kilsatkin jotakuinkin samat kuin meillä....

Kisan kulku

Kisa alkoi kuten viime vuonnakin eli Timo suunnisti kärjessä ja Tommi peesasi ja roikkui perässä. Tähän tapaan matka eteni koko kisan ajan. Metsässä kävellessä Timppa joutui välillä vähän Tommia odottelemaan mutta poluilla ja teillä juostessa Tommi pysyi hyvin matkassa mukana. Suunnistusvastuu oli koko kisan ajan Timolla ja Tommi puuttui suunnistukseen vain muutaman kerran.

Aloitimme rastilla 81 kuten aika moni muukin. Kiersimme rastille hieman vasemman kautta ja aika moni suorempaa kulkenut ehtikin paikalle ennen meitä.

Seuraavaksi suunta rastille 77. Tässä vaiheessa muut suunnistajat katosivat omille teilleen. Olikohan tämä varoitus siitä, että reittimme ei sittenkään ollut kovin hyvä... Suon reunaa seuraillen alas mäkene polulle jota pitkin vaaran juurelle asti josta kävellen huipulle ja rastille.

Kolmas rasti oli nro 84. Polkua pitkin kuljimme kielletyn alueen läpi. Polulla tuli muutama muukin kisaaja vastaan. Loppupätkä ylämäkeä tielle pitkin hieman rastista vasemmalle. Rasti löytyi ongelmatta ja samalla nähtiin lisää muita suunnistajia.

Seuraavaksi suuntasimme juomarastille nro 30. Rinnettä seuraillen kuljimme laskettelupaanoille ja edelleen niiden yli hotellin yläpuolelta. Loivasti alaspäin kurvaten jatkoimme rastille vievälle polulle ja edelleen rastille asti. Rastilla pidimme ensimmäisen huoltotauon.

Sitten olikin oikean pistejahdin vuoro. Suunta kohti rastia nro 95 polkua ja pitkospuita pitkin. Loppumatka soiden poikki. Onneksemme suot eivät olleet ollenkaan niin märkiä mitä olimme pelänneet. Joku muukin oli tähän suuntaan kulkenut koska maastossa näkyi suunnistajien jälkiä.

Tällä suunnalla oli paljon muitakin liikkeellä. Jatkoimme kielletyn alueen reunaa seuraillen rastille 42 ja sieltä edelleen kelkkauraa pitkin rastille 72. Porukkaa oli kovasti.

Rastille 90 kuljimme kostean suon eteläpuolelta kurvaten. Rastinotto sujui etelästä harjannetta pitkin.

Suunta vaihtui kohti etelää ja rastia 72. Heti alkumatka rastilta 90 oli hirveä ryteikkö ja kosteikko kunnes pääsimme ylös harjanteelle jossa kulki polku etelää kohti. Juoksimme harjannetta pitkin asfalttitien läheisyyteen ja siirryimme tielle. Ensimmäisellä levennyksellä pidimme pienen huoltotauon. Varmistimme erityisesti, että kengissä ei ollut turhia roskia hiertämässä. Vaseliiniakin taidettiin lisäillä. Matka jatkui tietä pitkin juosten rastin pohjoispuolelle josta suunnattin järvelle ja rannassa olevalle rastille.

Pätkä rastille 98 oli yksi mitä etukäteen pelkäsimme. Reitille osuva suo näyttää kartalla hyvin märältä. Odotuksista poiketen tämä oli kuitenkin erittäin helppo väli. Rastilta 72 lähti valmis mönkijällä tehty polku, joka vei suoraan tielle. Tietä pitkin oli helppo juosta tien päähän saakka jossa paljastui että reittimme seurailisi pyöräilyreittiä. Suolle päästyämme saimme juosta melkein rastille saakka hyviä pitkospuita pitkin. Jostain syystä polkua ei ollut karttan merkitty pitkospuina. Tähän asti sää oli suosinut meitä. Alkumatkasta oli ollut jopa turhankin lämmintä ja sain kisan ensimmäisten tuntien aikana aikaiseksi lievän nestehukan. Rastin 98 juottopaikalla korjasin tilanteen juomalla litran verran vettä samalla kun täytin vesipussin.

Seuraavalle rastille kiersimme vähän turhaan lintutornin kautta koska epäilimme, että tornin ohi vievän puron yli ei olisi muualla kunnollista siltaa. Epäilymme oli turha koska silta olisi löytynyt suoralta reitiltäkin. Juoksimme tietä pitkin joen yli ja käännyimme sen jälkeen rastin suuntaan.

Matka jatkui rämpimällä suota pitkin ja ojia ylitellen. Lopulta pääsimme tielle. Rastin 86 ongelmana oli joki johon ei ollut merkitty ylityspaikkaa. Poikkesimme tieltä hyvissäajoin joen varteen tutkimaan löytyisikö ylityspaikkoja. Pahalta näytti sillä joki oli hyvin leveä ja näytti syvältä. Jokirannan ja suon välistä rämmimme rastin läheisyyteen josta löytyi rehevä lehto. Valtavat saniaiset ja muut kasvit peittivät maan eikä nähnyt mihin olisi jalkaansa laittanut. Joen piti haarautua kahtia mutta haaroja taisi olla vähän enemmänkin. Onneksi kaikkialta löytyi kaatuneita puita ja muita apuja joiden avulla pääsimme joen haarojen yli. Onneksi emme tulleet tälle rastille pimeässä sillä silloin olisi rastin löytäminen ja joen ylittäminen ollut erittäin hankalaa.

Rasti 48 löytyi helposti tietä seuraillen. Seuraavalle rastille olisi päässyt tietä pitkin kiertäen mutta otimme kuitenkin suoran reitin. Ei kannattanut. Suo oli paikoin erittäin märkä ja tie ei olisi palkoa kiertänyt. Näyttää kartalta paremmalta kuin on.

Rastille 70 piti ensin rämpiä pitkä pätkä suota. Hakkuuaukoista ei paljoa ollut tässä kisassa hyötyä tai haittaa mutta tällä rastivälillä kuljimme vähän matkaa aukkoa seuraillen. Aukon keskellä tien varrella pidimme huoltotauon. Vasen jalkapohjani hieman ennusteli rakkoa suoja-aineesta huolimatta joten laitoin lisäsuojaksi palan leukoplastia. Tein saman suojauksen oikeaan jalkapohjaankin. Samalla vaihdoin jalkaan kuivat sukat ja laitoin niiden päälle pakastepussit jotta eivät olisi heti kastuneet märissä kengissä. Pakastepussit (2l) toimivatkin erinomaisesti ja jalkaterät tuntuivat kuivilta pitkään. Myöhemmin kisan aikana huomasin, että jalkaterät taas kastuivat ja tilannetta tarkistaessani huomasin sen johtuvan siitä, että pakastepussi ei ollut pysynyt ylhäällä vaan oli valunut nilkan ympäriltä ja kantapään puolelta pääsi kosteus sukkaan käsiksi. Lisäksi isovarpaiden kohdalta pussit kuluivat puhki. Seuraavalla kerralla pitänee käyttää vähän järeämpää muovipussia ja teipata pussi kiinni nilkkaan. Aivan rastin läheisyydessä piti vähän kiroilla harvennusjätettä.

Näin jälkikäteen luulen että rasti 54 olisi pitänyt jättää välistä ja kulkea suoraan rastille 41. Juoksimme kuitenkin pohjoiseen tielle ja tietä seuraillen Pitkäjärven rantaan ja rantapolkua pitkin rastille. Sään suosio loppui tässä vaiheessa kisaa ja rastille 41 lähtiessämme alkoi sataa sen verran kovasti, että kertakäyttösadetakit piti laittaa päälle. Rastin 41 juomapiste oli jossain sivussa ja emme viitsineet sitä hakea vaan päätimme jatkaa seuraavalle juomapisteelle.

Alkupätkä suon laitaa seuraten oli aikamoista ryteikköä mutta helpotti tietysti kun pääsimme polulle. Polulta käännyttiin länteen rastia kohti ja osuimme kelkkauralle hieman rastin koillispuolella. Muita ei tällä rastilla näkynyt vaan saimme rauhassa kahdestaan täytellä juomavarastot ja tankata ravintoa.

Rasti 89 oli helppo pätkä lähes pelkkää tietä pitkin. Aivan rastin vieressä oli komea harju jossa sai vähän puuskuttaa ylös ja alas. Varsinkin rastin puolella oli jyrkkä rinne.

Rasti 62 oli myös nopea ja helppo tieväli. Metsän puolella maasto oli erittäin mukavaa juosta. Rasti 94:lle saatiin kulkea yhtälailla komeaa maastoa pitkin.

Sitten olikin suunnistuksessa musta hetki. Vähän ennen rastia 66 meiltä loppui molemmilta usko ja pummasimme. Etsimme rastia aivan liian aikaisin. Aivan selvästi yritimme lukea maastoa kuin paljon tarkemmalla kartalla ja jotenkin unohtui, että kartta on todella suurpiirteinen 1:40000. Muitakin suunnistajia näkyi ja löysimmehän mekin rastin lopulta.

Virhe syntyi usean tekijän summana: orastava väsymys, edellisten rastipisteiden helppous, nopeasti pimenevä ilta ja tarpeeton kitkuttelu pikkuledillä; otsalamput olisi voinut laittaa päähän jo edellisellä rastilla.

Olimme menossa aivan oikein kohti rasti. Suoraan rastilinjalla 400m ennen rastia oleva kumparee päällys imi kiinni: iski halu kurkata päälle, ettei mene turhaan pitkäksi. Ei tietenkään lipua ja kuvittelin meidän olevan 200 m lähempänä rastia olevalla yhden käyrän kumpareella -> edessä oleva iso alamäki aiheutti ristiriidan.

Epävarmuunden takia perutus mäen länsireunan jatkeelle (josta melko varma paikannus) ja uusi suunta kohti rastia. Tälä kertaa päästiin sille yhden käyrän kumpareelle asti ja sitten iski taas epävarmuus. Taaskin matka tuntui maastossa pitkältä. Syvenevä pimeys varmaankin aiheutti vaikeudet matkan arviointiin

Huutelua vastaantulleille kilpailijoille "joko kävitte" -> kaverilta kuittaus "kilsa eteenpäin" ja sitten uskalsi jo jatkaa puuttuvat 300 metriä. Tyhmä virhe ja tämä pummi muistutti suunnistamiset tärkeydestä.

Suunnitelmassa seuraavaksi rastiksi oli merkattu nro 44 mutta päätimme jättää sen välistä koska emme olleet ehtineet aivan niin pitkälle kuin olisi pitänyt jotta ehtisimme kaikki suunnitellut rastit. Jotenkin jälkikäteen tuntuisi kuitenkin siltä, että ei tuo rasti 44 olisi paljoa matkaa tuonut lisää ja olisi ilman muuta kannattanut hakea. Suuntasimme siis rastille 68. Vaaraa pitkin kuljimme kohti pohjoista ja edelleen sähkölinjalle. Poikkesimme sähkölinjalta vähäksi aikaa polulle mutta palasimme loppupätkälle sähkölinjalle ja otimme rastin sähkölinjalta. Valitettavasti sähkölinjan loppu oli pahasti kivikkoista. Polkuvalinta olisi saattanut olla parempi.

Seuraava haaste oli joen ylitys. Yritimme mennä varman päälle ja ylittää joen paksuinta polkua pitkin Velhon kodan lähistöltä. Kumpikin olimme tällä suunnalla talvella hiihtäneet ja tiesimme, että siellä menee silta joen yli. Valitettavasti alamäki rastilta joen rantaan oli kivikkoista ja hidaskulkuista. Todennäköisesti eteläisempi polkureitti olisi ollut huomattavasti nopeampi. Joella meitä odotti yllätys: silta oli poistettu kesän ajaksi. Onneksi vettä ei ollut liikaa vaan yli pääsi kahlaamalla! Tietä pitkin oli helppo juosta loppumatka aivan rasti 87 vierelle asti. Aivan lopussa piti vielä taiteilla erittäin jyrkkä rinne alas joen varteen. Pidimme taas tankkaustauon ja täyttelimme juomavarastoja.

Rasti 45 löytyi helposti. Rastia 76 pidimme ennakkoon haastavimpana yörastina mutta kaikeksi onneksi rinteessä kulki hyvä polku pitkän matkaa oikeaan suuntaan. Pikkuisen ajauduttiin rastin yläpuolelle, mutta rinteen muotojen vähyys kertoi asian ja korjaus alas oli helppo tehdä.

Suunta otettiin länteen ja polkuja kohti. Jatkoimme polkua pitkin tielle ja pienen huoltotauon jälkeen tietä pitkin rastin 85 nurkalle asti.

Rastille 60 lähdettiin pohjoisen kautta suo kiertäen. Ohitimme kelkkauran ja nousimme mäkeä ylöspäin. Harhauduimme kuitenkin vähän liian ylös ja kiersimme rastin pohjoispuolella olevan harjanteen päällä. Pieni epätietoisuus sijainnista aiheutti hämminkiä. Erehdyimme taas kartan mittakaavan kanssa ja etsimme rastia aivan liian pienestä notkosta. Lopulta järki voitti ja rastikin löytyi oikeasta paikasta. Tulosuunnasta olisi ollut valoisessa helppo peilata oikea taso/nenä. Pimeässä homma olikin hankalampaa; mitään selvää kiintomisttettä ei ole tarjolla

Seuraavat rastit 47 ja 51 löytyivät ilman ongelmia. Rastille 83 kiersimme lännen puolelta. Olisimme kaivanneet juomista mutta rastilla mainostettua juomapaikkaa ei löytynyt. Tiedä sitten missä sen olisi pitänyt olla. 51:lle osumisesta aivan suoraan voi olla onnellinen. Aamun valkeneminen onneksi helpotti rinteen muotojen peilaamista ja suunnassakulku oli toki taas kunniassa. Rasti 83 vasemman kautta. ei tiedä olisi oikea ollut parempi. molempia olivat kilpailijat käyttäneet

Rämmimme suon yli ja Tiuraselän päälle kulkeneelle polulle. Polkua jatkettiin huipulle josta käännyttiin sivupolulle, jonka kulmasta lähdettiin hakemaan rastia. Täältäkään ei juomavettä saanut mutta onneksi sitä vielä riitti eikä yön viileydessä vettä kulunut yhtä paljon kuin päivällä. pientä neuvottelua keskenämme poluista/reitistä

Juoksimme idempänä kulkevalle polulle jota seurasimme poroerotusalueelle asti. Sitten taisi kummallakin olla paha sokeripuutos aivoissa koska jostain käsittämättöstä syystä kiipeilimme yli poroaidoista vaikka koko aitasysteemi olisi pitänyt kiertää. Sohlailun jälkeen juoksimme tielle ja kohti pohjoista. Olisi kyllä kannattanut heti kiertää poroerotusalue länsipuolelta ja juosta suoraan kohti pohjoista koska maasto oli erittäin helppoa juosta. Tiekierto oli siis aika turha ja vei meidät turhaan notkon pohjalle. Siinä vaiheessa kun törmäsimme erotusaitaan, olimme jo syvällä sen sakaroiden välissä ja pakko kiivetä. olisi vaan pitänyt ennakoida/väistää aita oikealta puolelta Tieltä kääntyi hyvä polku, joka vei melkein rastille saakka 91 saakka.

Vettä satoi ja juomavarastomme kaipasi kipeästi täydennystä. Onneksi Äkässaivolle vievällä polulla oli hyvä silta niin ei tarvinnut kahlata. Pitkospuita pitkin pääsimme Äkässaivolle asti ja saimme siellä täytettyä juomavarastot. Äkässaivon laavulla pysähdyimme sateensuojaan tankkaamaan ja huoltamaan. Jostain syystä tämä tankkaustauko venähti aivan liian pitkäksi ja ainakin rastiväliaikojen perusteella tässä tuli aivan liikaa tappiota kärjelle. Totesimme, että mitenkään emmme ehdi toteuttaa suunnitelmaamme vaan kartan oikea ylänurkka jää täysin käymättä. Aikaa oli jäljellä niin vähän, että ei auttanut kuin suunnata suorinta reittiä kohti kisakeskusta ja yrittää siellä kerätä lähirasteista mahdollisimman paljon pisteitä. Tauko oli pitkä, mutta siinä tehtiin kaikki huollot: vessa, syöminen, pullojen täyttö, sukkien vaihto + paidan lisäys. Kärki ei kiertänyt pitkoksia vaan suunnisti välin suoraviivaisemmin.

Rasti 63:lle pääseminen kesti siis tauon takia kohtuuttoman kauan eikä vauhti muutenkaan ollut kovaa. Vähän saimme lisättyä tahtia kun sade hellitti ja pääsimme kääntymään kohti etelää. Rasti 53 löytyi pahemmitta ongelmitta. Polkua pitkin oli helppo edetä rastille 82 jonka ottamisessa oli kuitenkin pientä haparointia ja kiersimme rastille turhaan liikaa kaakosta.

Rasti 97 oli raskas koska jouduimme nousemaan pitkän ja rankan ylämäen aivan avotunturin rajalle. Kävelemällä mentiin ja onneksi rasti löytyi helposti.

Oikaisimme polkujen poikki suoraa reittiä kohti rastia 43. Hetki piti ihmetellä rastin lähellä, että missähän se on mutta löytyi kuitenkin.

Polkua pitkin jatkoimme juomarastia 65 kohti. Ylämäki meni suurimmalta osalta kävellessä mutta alamäessä juoksimme sen mitä huonosta alusta huolimatta pystyimme. Tottakai piti tätäkin rastia vähäsen pummata. Juoksimme vähän matkaa oikealta rastista ohitse. Muitakin suunnistajia näkyi pitkästä aikaa.

Linjaa ja suota pitkin hölkkäsimme alas tielle asti. Käännyimme kohti kesänkijärveä ja kiersimme järven ohitse länsipäästä kelkkauraa pitkin. Mukavasti sai taas kengät litimäriksi suossa. Rasti 22 löytyi ongelmitta. Muita suunnistajia näkyi entistä enemmän. Selvästi muillakin oli menossa viimeisten lähirastien keräily.

Jatkoimme polkua pitkin kohti rastia 79. Ylämäessä eteneminen meni taas kävelyksi. Tämäkin rasti löytyi ongelmitta.

Lopuksi suunta kohti maalialuetta ja rasteja 96, 21 ja 78. Vielä tässä vaiheessa elättelimme toiveita rasti 96 saamisesta mutta tiellä oli pakko todeta, että Timon jo pitempään oikutellut toinen polvi ei sallinut juoksemista tarpeeksi vauhdikkaasti. Rasti 96 oli pakko jättää välistä ja tyytyä hakemaan vain rasti 21. Könkkäsimme parkkialueen kulmalle ja siitä kohti rastia 21. Paljon muitakin suunnistajia oli liikkeellä ja yksi pari kulki vielä reippaasti juosten ja selvästi meitä lujempaa. Ylämäkeä riitti vielä mutta pääsimme lopulta rastille 21 ja saatoimme todeta, että ehdimme aivan hyvin maaliin asti aikarajan sisällä. Vielä pieni hätäily alamäessä ja ohitimme oikean polkuristeyksen. Kävellen etenimme kohti maalia. Oikaisimme teltta-alueen poikki ja tulimme maaliin idästä ajassa 23:50. Olimme selviytyneet kunnialla! Lopputuloksena 16. sija yli 200 joukkueen joukossa.

saavumme maaliin maalileimaus maalissa

Jälkivaivat

Timon polven tausta vähän vihoitteli vielä maanantaina, mutta nyt alkaa kaikki raajat taas liikkumaan. Timon isojen varpaiden kynnet menivät mustaksi ja irtoavat varmaankin jossakin välissä. Kaikki muut paikat ovat täysin ehjinä. Polvi on pikkuisen oireillut pitkin viikkoa, mutta vaiva menisi kylä lopullisesti ohi, jos viitsisi mennä pienelle verryttelylenkille. Kurkku on kipea ja vastustuskyky muutenkin alhaalla, kun pukkaa hyppykuppakin huuleen.

Tommi taas löysi vasemmasta jalkapohjasta valtavan rakon, joka jostain syystä ei ollut puhjennut mutta oli kyllä tuntunut jalkapohjassa varmaan puolen kisan ajan. Varpaat ovat myös vähän mustia mutta muuten ei ole vaivoja paitsi lentsu, joka iski maanantaina ja nyt tulee räkää päästä ja on lievä kuume. Räkätauti on kestänyt nyt jo lauantaihin saakka. Kuume hellitti jo torstaina mutta ääni on vieläkin maassa ja niistää pitää ajoittain. Kisassa alkupuoliskon aikana venähtänyt nilkka on ollut nyt kipeänä koko alkuviikon ajan ja on selvästi vähän turvonnut. Ei tainnut tykätä siitä, että venähdyksen jälkeen sillä juostiin väkisten 15 tuntia... Jalkojen lihaksissa on ollut havaittavissa jonkinlaista väsymystä mutta ei mitään kovin pahaa.

analyysi

Frwd sippasi 106 km kohdalla rastilla 63, jossa tulosten mukaan reitin mitta 84,48. Jos lasketaan loppumatka menneen samassa suhteessa, niin kokonaismatka oli noin 128 km ja noususumma menee 2500 paikkeille. Kilometrimäärään nähden ois kuitenkin pitäny kyetä juoksemaan vähän lujempaa. Ehkä ois pitäny enemmän suosia teitä ja muita helposti juostavia.

Reitti

Paremmalla reittisuunnittelulla olisi ollut hyvät mahikset yli 300 pisteeseen. Jos unohdetaan ylivoimainen kärkikolmikko niin me hävisimme tuloksissa meidän edellemme sijoittuneille ensimmäisen 10h aikana. Viimeisen 14h aikana pistesaldo oli meillä iha samaa tasoa kuin muillakin mutta tuo eka 10h oli heikko.

Tappioksi koitui myös siellä äkässaivolla pidetty pitkä tauko koska sillä rastivälillä meillä meni peräti 45min enemmän kuin kärkikaksikolla.

Epäilen, että osa pummeista johtui ajatuksen herpaantumisesta mikä osittain varmasti johtuu matkan rasituksesta ja energian puutteesta. Glukoosipastillilla tai muuten jotakin sokeria vähän enemmän nauttimalla nämä olisi ehkä vältetty.

Tulokset

Kaavioita

aika per piste

rastivälin kilometrinopeus

rastivälin kilometrinopeus

rastivälin kilometrinopeus

pistekertymä kisan kuluessa

kilometrikertymä kisan kuluessa

Jos joku haluaa lisäpyöritellä tuloksia niin minun käyttämäni tiedot löytyvät rogaining2009.xls-tiedostosta.

Kisapalaute

Minusta rata oli oikein hyvä. Ei ollut mitenkään yksinkertaista miettiä "täydellistä" reittiä ja meidän kisahan osaltaan kaatui hieman liian ahneeseen ja muutenkin vähän huonompaan reittiin mitä monella muulla oli.

Maastohan oli mitä mahtavin. Alueella olevat tunturit, joet ja kielletetyt alueet aiheuttivat juuri sopivasti päänvaivaa reittiä suunniteltaessa. Pahojen soiden merkkaaminen kielletyiksi oli hyvä veto. Suota riitti kuitenkin ihan tarpeeksi eikä muutenkaan ollut pelkoa siitä, että olisi saanut kisata kuivilla kengillä ;) Suunnistin viime vuonna ylläksen tunturisuunnistuksessa ja olin nyt hyvin mielissäni kun pahimpiin kivikoihin ei ketään pakotettu. Kulkukelpoisuus oli siis oikein hyvä varsinkin, kun muistelen viime vuonna Seitsemisessä tehtyä rämpimistä. Ei tullut ikävä etelä-Suomen tiheitä metsiä ja hakkuuaukkoja.

Rastipisteetkin olivat minusta hyviä. Suurin osa oli aika yksinkertaisia mutta joukossa oli muutama sopivan haastavakin. Vaikeus oli juuri sopivaa tasoa näin epätarkalle kartalle. Yksinkertainen pistekin voi olla pimeässä ja/tai väsyneenä vaikea. Monta rastia oli laitettu aika hienoihin paikkoihin joten kiitos siitä. Rasti 86 jäi erityisesti mieleen mukavana viidakkorastina. Hauska rasti kun oli ainut laatuaan mutta useampaa ei kaivattu ;)

Parilla juomarastilla olisi voinut paremmin merkata, että mistä sitä juomista sai. Rastin viereen olisi voinut vaikka lätkäistä 1:10000 kartan ja merkata siihen rastin ja juomapisteen. Nyt oli vain epämääräinen lappu jossa nuoli johonkin suuntaan ja metrilukema. Näin oli esim. rastilla 41. Arvatenkin juomavesi oli karttaan merkityllä lähteellä mutta emme sinne silloin lähteneet. Huonompi paikka oli rasti 83 jossa oikein etsimme juomavettä mutta emme sitä löytäneet.

Karttahan oli hyvä. ainut missa se meidät petti oli velhonkodan kohdalla joen ylityksessä jossa ei ollutkaan siltaa. Joitakin maastossa olleita polkuja olisi tietysti kartassakin saanut olla. esim. rastien 45 läheisyydessä risteili paljon polkuja ja yksi hyvä ura kulki pitkän matkaa rastia 76 kohti. Samoin aivan rastin 72 vierestä kulki leveä polku etelään tielle saakka. Rastin 90 itäpuolella harjanteella kulki myös polku. Rastille 98 vievä polku olisi pitänyt merkitä lähes kokonaan pitkospuiksi. Mutta siis pääasiassa kartta oli minusta oikein hyvä.

Pahimmat risut pitää antaa kisan jälkeisestä suihkusta. Jääkylmää vettä eivätkä suihkutilat muutenkaan olleet kovin hääppöiset. Onneksi kisan loppuaikana keli oli hyvä mutta mitäs jos maaliin oltaisiin tultu täydessä vesisateessa ja lämpötila olisi ollut alle 10 astetta... Lämpimän veden määrä pitää pystyä varmistamaan. Kisan jälkeinen ateria oli oikein hyvä, plussaa siitä.

Linkkejä

http://hazor.iki.fi/2009/rogaining/
© Tommi Lahtonen ()<http://hazor.iki.fi/>
2014-08-06 13:37:30