ASEISTAKIELT=8EYTYMISEN HISTORIA
Venäjän vallan aika
1878 Suomeen säädetään yleinen asevelvollisuus.
1901 Suomen armeija liitetään Venäjän armeijaan osana
venäläistämiskampanjaa.
1901-04 Kutsuntalakot: 1902 58% asevelvollisista jää pois
kutsunnoista, 1903 32 %, 104 22%.
1905 Suomen armeija ja asevelvollisuus lakkautetaan.
=20
Sotien välinen aika
1919 Asevelvollisuuslaki säädetään.
1922 Aseeton palvelus puolustusvoimissa mahdollistetaan
"omantunnonaroille".
1923 Suomen Antimilitaristinen Liitto perustetaan. Liitto
vaatii siviilipalvelusta. Aseistakieltäytyjien lukumä=
ärä
kasvaa hieman.
1926-29 Mm. Arnd Pekurinen, Tauno Tapanainen ja Tauno Tamme
kieltäytyvät asevelvollisuudesta ja tuomitaan vankeutee=
n.
1931 Siviililuonteinen vaihtoehtoispalvelu luodaan:
Palvelusaika 8 kk pitempi kuin varusmiespalvelus,
vakaumuksentutkinta tiukka.
Talvi- ja jatkosota
1939-44 Pasifistiset aseistakieltäytyjät vangitaan jo ennen
talvisotaa. Kohtelu kovenee jatkosodan aikana, jolloin
joitakin kieltäytyjiä tapetaan. Jatkosodan aikana on
"perinteisten" kieltäytyjien lisäksi tuhansia (arviolta
20 000) karkureita ja käskystä kieltäytyjiä. Varsin=
kin
länsirannikolta monet pakenevat Ruotsiin.
1941 Joukkokieltäytymisiä armeijan ylittäessä vanhan raj=
an.
Arnd Pekurinen murhataan.
1944 Aseistakieltäytyjät vapautetaan aseleposopumuksen mukaa=
n.
Sodan jälkeinen aika
1950-luku Aseistakieltäytyjien määrä nuosee. Suurin osa kuulu=
u
Jehovan todistajiin.
1959 Uusi laki: Palvelus siviilihallinnon tehtävissä 14 kk,
Jehovan todistajat erilliseen työpalvelukseen.
1960- ja 70-luku
1961 Jehovan todistajille perustetaan Karvian
erityistyölaitos. Olosuhteet laitoksessa vankilaa
pahemmat.
1963 Sadankomitea perustetaan. Sadankomitealaiset ryhtyvät=
=20
kampanjoimaan aseistakieltäytymisen puolesta.
1966 Tietoja Jehovan todistajien kohtelusta tulee
julkisuuteen.
1967-71 "Siveellisten" kieltäytyjien määrä nuosee. Tutkinta=
komitea hylkää=20
mm. Ilkka Taipaleen, Erik Sch=81llerin, Kimmo Kevätsalon,=
=20
Reima Kekäläisen ja Juhan Teng=82nin siviilipalvelushak=
emukset.
Sch=81ller-jupakka: Erik Sch=81ller käynnistää yllytt=
ämiskampanjan.
N. 2000 henkilöä yllyttää aseistakieltäytyjiä o=
lla menemättä=20
armeijaan tutkintakomitean kielteisestä päätöksest=
ä huolimatta.
1969 Uusi laki: Totaalikieltäytyjille n. 9 kk:n vankeustuomio,
nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä luodaan, palvelusai=
ka
12 kk.
1970-71 Aseistakieltäytyjät jatkavat kampanjointia
vakaumuksentutkintaa vastaan. Laki muuttuu osittain.
1972 Vakaumuksentutkinta siirretään puolustusministeriöst=
ä
oikeusministeriön alaisuuteen.
1973 Siviilipalvelus siirretään työministeriön alaisuute=
en.
Puolustusministeriölle jää edelleen säädösten
valmisteluvastuu.
1974 Siviilipalvelusmiesliitto perustetaan.
1974-79 Siviilipalvelusmiesten oikeudet parantuvat.
Siviilipalvelusmiesten lukumäärä nousee voimakkaasti.
1979 Puolustusministeriö asettaa työryhmän (Liinamaan
työryhmä) tutkimaan siviilipalvelusjärjestelmää.
1980 ja 90-luku
1980 Liinamaan työryhmä ehdottaa siviilipalveluksen
militarisointia.
1980-81 Työministeriö asettaa työryhmän (L=86ngin työryhm=
ä), joka
ehdottaa palveluksen mahdollistamista eräissä
humanitaarisissa järjestöissä sekä ympäristönsu=
ojelussa.
1981-83 Tutkintalautakunnan kiristynyt linja johtaa siihen, ett=
ä
yhä useampi siviilipalvelukseen hakeutunut hylätä=
än ja
joutuu vankilaan.
1984 Amnesty International ryhtyy adoptoimaan suomalaisia
aseistakieltäytyjiä mielipidevankeina.
Ministeriötyöryhmä asetetaan pohtimaan
siviilipalveluslain muuttamista: Puolustusministeriö
jyrää muut.
1985 Määräaikainen siviilipalveluslaki (Lex Pihjalamäki)
vuosille 1987-91 hyväksytään: Palvelusaika pidennet=
ään
16 kuukauteen, siviilipalvelus yritetään kytkeä ns.
kokonaismaanpuolustukseen, vakaumuksentutkinnasta
luovutaan ja siviilipalvelukseen liitetään koulutusjaks=
o.
1986 Totaalikieltäytyjien lukumäärä nousee. Lassi Kuritt=
u ja
Esa Yritys nälkälakkoilevat itsensä vapaaksi vankilas=
ta.
Lentokenttien siviilipalvelusmiehet lakkoilevat.=20
1987 Lex Pihjalamäki astuu voimaan. Maanlaajuinen
siviilipalveluslakko järjestetään tammikuun alussa.
Siviilipalvelusmiesliitosta tulee Aseistakieltäytyjälii=
tto.=20
Amnesty International adoptoi totaalikieltäytyjiä, kosk=
a
pitää palvelusaikaa rangaistuksenomaisen pitkänä.
Reservin kieltäytyjien määrä nousee voimakkaasti.
Siviilipalvelusmiestenkin lukumäärä nousee hieman.
1988 Lentokenttien siviilipalveluspaikat lakkautetaan.
Työministeriö yrittää ajaa lainmuutosta, mutta
puolustusministeriö vastustaa sitä.
1989 Siviilipalveluskoulutus keskitetään Jyväskylän, Vaa=
san
ja Kuopion aikuiskoulutuskeskuksiin sekä Otavan opistoon.
1990 Puolustusministeriön asettaman työryhmän "enemmist=
ö"
ehdottaa 14-16 kk siviilipalvelusta, "vähemmistö" puolt=
aa
11-12 kk palvelusta.
Siviilipalvelusmiesten lakkokomitea ja
Aseistakieltäytyjäliitto järjestävät maanlaajuise=
n 4
viikkoa kestävän lakon. Samalla 4 totaalikieltäytyj=
ää
ovat nälkälakossa. Lakko päättyy kun
siviilipalvelussäädösten valmisteluvastuu siirret=
ään
työministeriöön ja työministeri lupaa ajaa 12 kk:n
palvelusta. 3 totaalikieltäytyjää armahdetaan 39 p=
äivän
nälkälakon jälkeen.
Puolustusministeriö ja pääesikunta
jarruttavat lain etenemistä. Työministeriö ja
puolustusministeriö kiistelevät mm. palvelusajasta.
1991 Totaalikieltäytyjien vankeusrangaistus lyhenee 8
kuukauteen.
Eduskunta hyväksyy uuden siviilipalveluslain:
Palvelusaika 395 p, palvelus kansalaisjärjestöissä
mahdollistetaan ja siviilipalvelusasiat siirretään
kokonaisuudessaan työministeriölle.
1992 Uusi laki astuu voimaan.=20
Siviilipalvelusmiesten lukumäärä nuosee voimakkaasti.=
=20
Kaj Raninen aloittaa alistumattomuuskampanjan.
1993 Siviilipalvelusmiesten lukumäärä nousee edelleen.
Siviilipalveluskoulutus päätetään keskittää Vaa=
saan.=20
Kaj Ranisen nälkälakko johtaa totaalikieltäytyjien
rangaistusten yhdenmukaistamiseen.
1994 Lakimuutos: Merkittävä osa siviilipalvelushallinnosta
siirretään Vaasaan. Puolustusministeriö estää use=
immat=20
halukkaat yksityisoikeudelliset järjestöt ja sääti=
öt pääsemästä
siviilipalveluspaikoiksi.
=1A