Tyhjä Joukko Hetta-Pallas-vaellusretki Aira Isa Riikka Sami Samuli Tomi Tommi

Vaellusretki Pallaksen kansallispuistossa

Tyhjän Joukon suuren suuresta joukkiosta valikoitui parhain eliitti ja päätti kunnolla tutustua vaelluksen saloihin. Pitkään suunniteltuamme ja varusteita kerättyämme saimme kaiken kondikseen ja retkemme toteutui 29.7.1999 - 4.8.1999 välisenä aikana. Urheaan retkijoukkoomme kuuluvat:

Torstai 29.7.1999 varustautumista

Tommi, Sapapo ja Samuli kävivät herättämässä ihmetystä euromarketissa. Pojat lastasivat ostoskärryyn roppakaupalla blåbandeja yms vaellusruokaa. Ostelun jälkeen seurasikin epäilyttävän oloinen ostoksien jakaminen tasan kaikkien retkelle osallistujien kesken. Homma hoitui aitoon amerikkalaiseen malliin joka oli opittu töllösarjoista ;-)

Perjantai 30.7.1999 Jyväskylä - Enontekiö

Perjantai alkoi kaikilla aivan normaalisti työnteolla tms. Klo17 aikaan Tommi ja sapapo kävivät hakemassa matka-automme. Omituista kyllä auton vuokra piti maksaa käteisellä :-O No matkan jatkuessa tajusimme kyllä miksi, eihän moisesta romusta olisi noin paljoa viitsinyt maksaa... Autossa oli vikoja enempi kuin toimivia osasia. Vasen sivupeili ei pysynyt ojennuksessa, käsijarru ei toiminut, etupenkillä ei ollut turvavyötä, radiota ei saanut sammutettua, takaosan tuuletusvempaimen suojaluukku ei pysynyt paikallaan, pitkät valot eivät toimineet kunnolla ja ties mitä muuta.. Auton noutamisen jälkeen kerättiin kasaan kaikki lähtijät ja tungettiin rinkat autoon. Matka kohti pohjoista saattoi alkaa. Ensimmäisenä ajajana oli vuorossa Tommi. Loppuosan matkan ensimmäisestä etapista ajoi Tomi. Matka taittui rattoisasti tyttöjen laulaessa ja poikien "avustaessa".

Oulussa oli tarkoitus pysähtyä tankkaamaan sekä auto että matkaajien maha. Zeppelin oli törkeästi mennyt kiinni juuri vähän ennen saapumistamme joten jouduimme suunnistamaan Oulun keskustaan. Joukkiomme herätti oululaisväestön keskuudessa huomiota. Kuljimme kävelykadulla hieman erilaisessa vaatetuksessa kuin kaikki muut, jotka olivat pynttäytyneet perjantai-illan viettoa varten. Raks oli myös sulkenut ovensa jo joten päädyimme syömään kiinalaiseen ravintolaan.

Matkamme jatkui täysin mahoin kohti pohjoista. Samuli ja Sapapo ajoivat keskiyön auringon valaisemat kilometrit. Muonioon saakka päästyämme aloimme etsiskellä tien varresta sopivaa paikkaa, jossa voisimme hetken aikaa levähtää. Lopulta löysimme paikan jossa joku muukin oli joskus yöpynyt. Tölkkifossiilit yms jäänteet paljastivat aikaisemman retkeilyn. Pistimme teltat pystyyn ja kaivauduimme makuupusseihin torkkumaan aamuyön tunnit 0500-0900.

Lauantai 31.7.1999 Hetta - Sioskuru

Heräsimme yllättävänkin reippaina yhdeksän aikoihin. Ympäristö surrasi harmaana hyttysistä. Isa ja Riikka olivat kylmissään, jokin oli puhallellut kylmää ilmaa heidän makuupusseihinsa yön aikana. Kamat kasaan ja viimeiset kilometrit köröttelyä Enontekiöön. Aamupesulle pääsimme Enontekiön huoltoasemalla:) Löysimme kylästä myös kaupan josta kävimme hamstraamassa evääksemme lähes kaiken löytyvän ruisleivän. Törmäsimme kaupan pihalla toiseen täsmälleen samasta liikkeestä vuokrattuun autoon kuin omammekin oli. Kauppakeikan jälkeen siirsimme itsemme kylän "satamaan" josta bongasimme Jannen ja Katariinan jotka olivat tulossa kyyditsemään meitä järven ylitse. Lähdimme kuitenkin vielä hakemaan luontokeskuksesta esimakua tulevasta reitistämme ja sen varrelta löytyvistä luonnonihmeistä. Takaisin satamaan ja vihdoinkin virittämään rinkkoja matkakuntoon. Mahduimme nipinnapin koko porukka veneeseen kerralla. Vihdoinkin pääsimme maastoon!

Samuli hoiti kunniakkaasti alkumatkamme dokumentoimisen painumalla edelle ja kuvaamalla meitä muita piilosta :) Ensimmäinen ruokataukomme sijoittui Pyhäkeron tuvalle joka sijaitsee suoraan ensimmäisen reitille osuvan tunturin, ounastunturin, juurella. Nousu näytti peloittavan jyrkältä. Tauolta saimme matkaamme kuukkelin joka seurasi joukkiotamme koko loppumatkan ajan ;) Pääsimme yllättävänkin kevyesti Ounastunturin huipulle yli 700 metrin korkeuteen. Maisemat olivat mahtavat!

Jatkoimme matkaamme Sioskurun tuvalle saakka johon jäimme yöksi. Rinkat ehtivät painaa olkapäitä toisilla enemmän, toisilla vähemmän mutta kaikki selvisivät ensimmäisestä etapista hymyillen :) Ilta sujui rattoisasti makkaraa paistellessa ja pieniä puhdetöitä veistellessä. Mahduimme kaikki mökkiin nukkumaan.

Sunnuntai 1.8.1999 Sioskuru - Hannukuru

Matkamme jatkui korkean Outtakan itäpuolelta kohti Hannukurua. Pysähdyimme lounastamaan erittäin viihtyisään kuruun, jonka läpi virtasi kaunis puro. Löysimme paikan, jossa saatoimme viihtyisästi syödä ja lepäillä nurmipedillä. Terästimme lounastamme lisäämällä siihen kuivattua jauhelihaa. Sapapo löysi purosta lakutoukkien pesän ja saimmekin niistä mauttavan jälkiruuan :)

Vaelsimme ison suon poikki kohti Pahakurun tupaa, jossa pysähdyimme hetkiseksi. Laskeuduimme Hannukuruun joka oli kuin vihreä keidas keskellä autiomaata. Ympäristö muistutti aivan satumetsää. Pieni ja söpö poronen vain lisäsi satumetsämäistä mielikuvaa :) Hyttysiä ei kyllä oikeassa satumetsässä olisi...

Lopulta pääsimme Hannukurun tuvalle ja laitoimme pystyyn pellejuhlat. Hyttysiä oli niin paljon että niitä ei sietänyt ilman hyttyspäähinettä. Tällä kertaa emme mahduneet mökkiin vaain jouduimme pystyttämään telttamme järven rannalle. Pääsimme jopa nauttimaan yhteissaunomisesta! Tosin erikseen :-) Paistoimme iltasella myös lettuja. Tommi söi siirappia ja tytöt lauloi räppiä. Lettujen höysteenä nautittiin itsepoimittuja marjoja, lakkoja ja mustikoita. Tiskiharjamme katosi salaperäisesti...

Maanantai 2.8.1999 Hannukuru - Nammalakuru

Matka alkoi nousulla kohti matalahkoa suastunturin huippua. Suastunturin jälkeen pysähdyttiin laavulle lounastamaan. Tommilta loppui WC-paperi. Edessä pitkä nousu lumikerolle. Spurttasimme ja pääsimme huipulle tunnissa :) Jälleen kerran mahtavien maisemien ihailua. Cliff Hanger -temppuilua ja hikisen maiseman kuvausta.

Montellin majassa tauko ja siellä sapapo vitsiä lauko. 1 km ja olimmekin perillä Nammalakurussa. Nammalakurussa pääsimme metsästämään karhua ja maistelemaan paistotuoreita munkkeja! Iltanuotiolla sävelsimme ja sanoitimme lauluja ja jopa ikuistimme niitä videolle :) Tytöt harrastivat paheksuttavaa hihittelyä mökissä.

Tiistai 3.8.1999 Nammalakuru - Pallas

Isa ylhäällä ennen sianpierua ja heti se alkoi riehua. Etenimme pikamarissa Tommin johdolla. "Menin täysiä kun luulin että teillä on kiire". Isa väärinkäytti marssimerkkejä. Taivaskeron huipulla sytytimme olympitulen n. puoli vuosisataa myöhässä. Rakensimme taivaskeron huipulle myös TJ:n muistomerkin. Pääsimme hyvissä voimissa perille Pallakselle.

Matka takaisin kohti Jyväskylää oli erittäin töksähtelevää. Onneksi Sapapo kokeneena kuskina väisteli lukemattomat tielle pomppivat porot ja ainoiksi vahingoiksi jäivät edestakaisin lentelevät pikkutavarat. Pysähdyimme Rovaniemelle tankkaamaan mahojamme. Raks täytti toiveemme ja mahamme:) Perillä Jyväskylässä olimme aamuyöllä.

Retkellä kertyneitä lausahduksia

Ajomatkalla
Välillä oltii pellossa kun Sami ajoi päin helvettiä.
Tommilla alkutaipale ( onneksi auto, tunnetaan myös rouskuna, ei hajonnut )
Mietittiin Höplän perimmäistä merkitystä (kts. myös kohta "vaelluksen aikana")
Huipulla
Kaikki olivat huippu-urheilijoita
Maisemat huippusiistejä
"Poro istui maassa torkkoen..."
Tulentekopaikalla
"otetaanpa alusta" (kun makkaranpaisto ei suju...)
Tommi: "Liekki niin pienellä ettei se sihise"
Vaelluksen aikana
"perä jää!" "Mikä on höplä?"
Luvun ottaminen. Käsimerkit joita ei aina ymmärretty
Mustalaisleiri muuttaa: "Te näyttitte niin hyviltä tuolta kaukaa... mutta ei enää läheltä"
Onko tukka hyvin? Kelpaa mulle...
Karttoja mukana enemmän kuin laki sallii
Tuvalla
"Se on tosi jees"
illalla oli pellejuhlat
Tommi bermudankolmio

Retkilauluja

Sävel: Testamentti, sanat Aira, Isa ja Riikka

Kun mä kuolen vanhan rinkkani sä saat,
kun mä kuolen vanhan rinkkani sä saat,
taivaassa pahoin pelkään pannaan siipipari selkään,
kun mä kuolen vanhan rinkkani sä saat.

Kun mä kuolen vaelluskenkäni sä saat,
kun mä kuolen vaelluskenkäni sä saat,
taivaassa ei ylimalkaan tarvi panna kenkää jalkaan,
kun mä kuolen vaelluskenkäni sä saat.

Kun mä kuolen goretexini sä saat,
kun mä kuolen goretexini sä saat,
selvää selvempi on että pilven pääll ei sada vettä,
kun mä kuolen goretexini sä saat.

Kun mä kuolen vessapaperini saat,
kun mä kuolen vessapaperini saat,
sitten kun mä olen vainaa Pietarilta otan lainaan,
kun mä kuolen vessapaperini saat.

Kun mä kuolen iso-pepeni sä saat,
kun mä kuolen iso-pepeni sä saat,
taivaas ei saa olla heppu jollon hätähousupeppu,
kun mä kuolen iso-pepeni sä saat.

Kun mä luolen hyttysmyrkkyni sä saat,
kun mä kuolen hyttysmyrkkyni sä saat,
sillä taivaan kultamailla ollaan itikoita vailla,
kun mä kuolen hyttysmyrkkyni sä saat.

Sävel: Hepokatti, sanat: Aira, Isa ja Riikka

Oli Tyhjä joukko Pallakseen matkalla,
jalajallal jalajalavei,
jopa seitsemän alkion voimalla,
jalajallal jalajalavei.
Jalavei jalavei jalajallal jalajalavei,
ja he urheasti vaelsivat eteenpäin,
jalajallal jalajalavei.

Oli Riikka porukkamme uimari,
jala...
hän polskahti järveen että molskahti,
jala...
jalavei...
vaelsi Jeesus ja perkele rinnallaan,
jala..

Letku-Tommi oli aiheemme kohutuin,
jala...
"laku ja Tommi ne yhteen soppii, huomenna viedään puusee-koppiin"
mutta matkalla loppuikin paperi,
jala...

Aatsipoppaa Tomi keitti soppaa armeijareseptillä
ja insinöörinä joukossamme taiteili,
jala...
jalavei...
ja lopuksi karhunkin kellisti,
jala...

Oli Sapapolla pulloja jemmassa,
jala..
ja oli ryhti sen vuoksi venkura,
jala...
jalavei...
piti kaikkien hymyn herkässä,
jala...

Samuli se nuotiota pössötti,
jala...
ja tiskiharjan kanssa hössötti,
jala...
jalavei...
ja makkaran voimalla tallusti,
jala...

Oli Airalla tekemisen puutetta,
jala...
kun veisteli puusta kädenjatketta,
jala...
jalavei...
ja kiviä vain rinkassa kannniskeli,
jala...

Isa tunturin uroksia bongaili,
jala...
ja keittiöhenkenä hääräili,
jala...
jalavei...
ja superhessuna teltassa uinaili,
jala...

Sävel: Linjurin polkka, sanat Sami, Samuli, Tomi ja Tommi

Ahlgrenin Riika on tunturin ässä,
jos olet Pallakseen pyrkimässä.
Kättäsi heiluta Riikan tullen,
hymyn se antaa sulle.
Joukko se jättää ja rinkkakin pettää
Ahlgrenin Riikka vaan hylkää ei kettää.
Kaikki se kiroaa ja kaikki se pesee
jää vaikka Vantaankoskeen.

Riikan seurassa on tunnelmaa
Riikan seurassa kuitti irtoaa
"voihan venäjä, voihan venäjä, perkele!"

Maunulan Isa polkujen muusa
Isa se kiilaa mutkassa tuossa
Siinä saa nähdä jos jonkinlaista
Siinä on inkaa ja mayaa
Siinä on rinkkaa ja hymyä ja taikaa
Siinä on peppua, myyttiä, lakkaa
Kaiken voi kuulla blondista siitä
eikä se vielä riitä

Iltanotskilla on tunnelmaa
Iltanotskilla makkara kärventyy
"Nurmoon tyttö, Nurmoon tyttö, käy joukkohon!"

Huttusen Aira on kivikon kingi
Aira ei rinkan painosta tingi
Huumorikaan ei loppua malta
ei edes pulikalta
Mänkeehän veturit taaemmaksi
vielä kai kivi tai kaksi
kolmaskin mahtuu ja neljäs ja viisi
kuudes - no nyt tuli biisi

Letkassa on myös tunnelmaa
vaelluksella letka katkeaa
"voi toista, toi toista, tule mato mukkaan!"

Tyhjä Joukko Hetta-Pallas-vaellusretki Aira Isa Riikka Sami Samuli Tomi Tommi


http://hazor.iki.fi/tj/p/vaellus99/index.shtml
Tommi Lahtonen (hazor@iki.fi) 8.12.2006 20:57:12