Jäätikkövaellus Viitasaarella
Keski-Suomen Partiolaiset ry:n retki- ja luontojaosto järjesti 14-16.2.2003 perinteisen jäätikkövaelluksen. Tänä vuonna vaellus järjestettiin yhteistyössä Viitasaaren Partiolaiset ry:n kanssa.
Retkelle lähtivät Ietu, Tommi, Sutki, Anna-Mari, Markus, Juho ja Mikko Luotolansaarelta Erkin kala ja matkailun pihalta perjantai-iltana. Oli kirpakka pakkaskeli ja lähes täysi kuu valaisi rauhallista kulkuamme kohti Lintusaarta. Järven selällä jouduimme osan matkasta suunnistamaan tiheääkin tiheämmässä hernerokkasumussa. Onneksi sumu tyytyi leijumaan vain alhaalla järven tasolla ja pystyimme suunnistamaan yhdessä kuun, kelkkauran ja kompassin avulla.
Löysimme perille Lintusaarella olevalle nuotipaikalle. Lämmin kuppien ja näkkärien voimalla saimme teltatkin kasaan rannan tuntumaan. Lämpötilakin ehti pudota yli 20 pakkasasteeseen ennen yöpuulle painumista. Sumu hälveni ja ennen unia ehdimme hieman ihastella kaukaisuudessa näkyviä valoja.
Kukaan joukkiostamme ei yöllä paleltunut vaikka pakkasta oli aamulla herätessämme 24 astetta. Ties kuinka kylmää oli yöllä pahimmillaan ollut. Pojillakaan ei ollut mitään ongelmia kylmän kanssa vaan päinvastoin juoksentelivat pihalla kolmen aikaan yöllä luullessaan kellon olevan jo kahdeksan. Yö oli hyvin tyyni ja telttojen ilmastointi ei toiminut mitenkään hyvin. Joka paikka oli täynnä jäähilettä. Allekirjoittaneen silmälaseihinkin oli yön aikana kasvanut sentin mittaisia huurrepiikkejä.
Lauantaipäivä oli komein mahdollinen. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Pienten vaikeuksien kautta saimme leiripaikan jäätyneet puut palamaan ja pystyimme lämmittämään termospullot täyteen vettä. Trangian kaasupolttimen kanssa oli ensimmäistä kertaa talvikeleillä toimintavaikeuksia. Polttimen kaasujohdon sisään lieni päässyt kosteutta ja johto tai tai polttimen suuttimet olivat niin jäässä että kaasua ei saatu syttymään. Pienen kainalohaudonnan jälkeen trangiakin ryhtyi yhteistyöhaluiseksi ja kasvissyöjäryhmä eli Tommi, Ietu ja Anna-Mari saivat napansa täyteen mysliä ja nypesuppea.
Lopulta pojatkin saivat kamansa kasaan ja pääsimme jatkamaan retkeämme eteenpäin. Auringon häikäistessä ja käristäessä jokaisen kasvoja hiihdimme kohti Pihkurinsaarta. Puolentoista tunnin hiihtämisen jälkeen saavuimme perille Pihkurinsaaren laavulle. Saarta kiersi hiihtolatu ja saimmekin ohi kulkevilta lauantaihiihtäjiltä ihmetteleviä katseita.
Lounastankkauksen jälkeen olikin aika rakentaa majapaikka seuraava yötä varten. Tarkoituksemme oli rakentaa kaksi lumikammia (kintsi, Quinzee, Quincy). Onneksi mukana oli pari isohkoa lapiota niin tarvittavien lumikasojen kokoamiseen ei kauaa mennyt. Onneksemme myös pakkasta oli riittävästi lumikammien kiinteyttämiseen. Vaikka keli oli koko ajan lämmennyt niin pakkasta oli kuitenkin koko ajan yli 10 astetta.
Päivällisen, lumikenkäilyn ja muiden sekalaisten askareiden jälkeen olikin jo ilta käsillä ja pystyimme kovertamaan lumikammimme nukkumakelpoisiksi. Korvertaminen oli aika hidasta mutta erittäin hauskaa puuhaa :) Yöunetkin maittoivat kammissa oikein hyvin. Ei ollut kylmä vaan melkeinpä kuuma. Lämpötila kammissa oli muutaman asteen enemmän kuin ulkopuolella jossa lämpötila oli noussut jo n. viiteen pakkasasteeseen.
Sunnuntaiaamupäivän ohjelmana oli tutustuminen talvikalastukseen. Paikalliset kalamiehet saapuivat laavulle aamukahville ja sen jälkeen esittelivät kiinnostuneille partiolaisille talvikalastuksen saloja. Pari innokkainta pääsi itsekin kokeilemaan verkkojen nostamista avannosta. Mielenkiintoista puuhaa jota häiritsi hyytävä tuuli.
Iltapäivällä ei ollutkaan enää muuta kuin hiihtäminen Lummenniemen leirikeskukseen jossa kotikyyti odotti meitä. Viimeinen hiihtopätkä kulki vauhdilla myötätuulessa vaikka poikien ahkiot ja pulkat tuottivatkin hieman hankaluuksia viimeisillä metreillä. Jos ei muuta retkellä oppinut niin ainakin pieniä käytännön vinkkejä ahkion pakkaamiseen ja tasapainottamiseen ;)