Ironman-matkan SM-triathlon 6.8.2006

Alkutalvesta yllättävän kevyesti sujuneen 24 tunnin soolohiihdon jälkeen päätin, että kesällä pitää kokeilla selviytyä triathlonin täysmatkasta eli ironmanista. Täyteen matkaan kuuluu 3,8 kilometrin uinti, 180 kilometrin pyöräily ja kokonainen maraton. Ainoa Suomessa järjestettävä täyden matkan kilpailu oli Nokian SM-kisa joten hirveästi ei tarvinnut valita. Onneksi kisassa oli myös kuntosarja joten lisenssiä ei tarvinnut lunastaa vaan mukaan pääsi ihan kuka tahansa.

Treenit

Peruskunto oli hiihdossa todettu kelvolliseksi joten enää piti varmistaa että eri osalajit ovat hallussa. Onneksi uintia oli tullut hieman harrastettua aiemminkin niin en joutunut aloittamaan ihan nollasta. Aloitin uintitreenit huhtikuun alussa kahden kilometrin harjoituksella. Uin kerran tai pari viikossa ja jo toukokuun lopussa jaksoin vääntää treeninä vaaditun 3800 metriä. Pyrin tämän jälkeen uimaan ainakin kerran viikossa kisamatkan verran. Uimahallien sulkeutuminen kesän ajaksi sotki hieman uintitreenejä mutta onnistuin tekemään pari uiskentelua Tampereella ja Turussa heinäkuun alussa. Muutamaa viikkoa ennen kisaa tein vielä viimeiset harjoitukset Tuomiojärvessä märkäpuvun kera. Suuret kiitokset Petelle, joka seurasi veneellä perässä ja valvoi että en huku. Märkäpuvun sain hankittua edullisesti Vokantilta. Puku oli kertaalleen testiuitu ja sen saumoissa on jotain kosmeettista vikaa mutta riittää meikäläiselle erinomaisesti.

Pyöräilytreenit tuli hoidettua käymällä toukokuussa pariin otteeseen Jyväskylän pyöräilyseuran sunnuntailenkillä. Kesän kunnolla alettua en enää ehtinyt mukaan jypsin lenkeille mutta ajelin itsekseni muutaman pitkän lenkin esim. Jyväskylästä Jokioisiin 270km ja muutaman päivän pyöräretken Hämeen härkätiellä. Viimeinen pitkä pyörätreeni tuli tehtyä RC Eemelin tt-dygnetin jälkeen kun ajelin Tampereelta Jyväskylään. Pienempiä lenkkejä tuli pitkin kesää varsinkin kuntorastien yhteydessä.

Triathlonin pelottavin ja toisaalta ehkä myös etukäteen vahvin osuuteni eli juoksu jäi vähimmälle harjoittelulle (vaikken osaakaan juosta). Toukokuussa tuli tehtyä vielä vähän juoksulenkkejä ja käytyä juoksemassa puolimaraton Jyväskylän katujuoksussa. Kesäkuussa juoksin kerran Pentin ratakymppikisan Vaajakoskella. Loppu olikin pelkkää suunnistusta parhaimmillaan kaksi kuntorastia viikossa. Tähän päälle vielä heinäkuun alussa juostu Paavo Nurmi puolimaraton RC Eemelin kera (voitimme joukkuekisan!), kolmipäiväinen Ruotsin tunturisuunnistus ja RC Eemelin tt-dygnet.

Kisaviimeistelynä toimi viikon korkean paikan leiri Sveitsin Davosissa. RC Eemeli osallistui Swiss Alpine Marathon-kisan joukkuekilpailuun. Minulle oli määrätty ensimmäinen 33km maastopyöräilyosuus. Toisena jatkoi Boit rullaluistelemalla ylämäkeen ja viimeiset kolme osuutta hoituivat juosten Helin, Keemin ja Lepen toimesta. Maastopyöräilyosuus oli paljon pahempi kuin ennakkotiedoista olisi voinut päätellä. Reitin piti olla tietä mutta pieniä polkujahan sitä piti vääntää ja varsinkin jyrkimmissä alamäissä. Eipä ole koskaan pelottanut fillaroidessa niin paljon kuin tämän kisan pahimmissa kohdissa. Selvisin kuitenkin urakastani vaikka jouduin ajamaan lenkkareilla! Onnekseni en lähtenyt kisaan majapaikan mummofillarilla vaan vuokrasin ihan oikean wheelerin maastopyörän.

Kisaviikon pyhitin syömiselle ja makoilulle torstain kuntorasteja lukuunottamatta. Kisapaikalle vääntäydyin jo lauantai-iltana pidettyyn infotilaisuuteen. Varsinainen startti oli sunnuntaiaamuna klo07. Lauantai-iltana Tampereella vähän ennen nukkumaanmenoa tajusin että voi perskeles olin unohtanut yhden varusterepun kotiin. Repussa olivat kaikki kisavaatteet. Ei auttanut kuin hälyttää Keem apuun ja pyytää lainaksi pyöräilyhousut, juoksuhousut, sukat ja ajopaita. Onneksi keemin laajasta varustearsenaalista löytyivät tarvittavat välineet ja saatoin nukkua lyhyen yöuneni rauhassa. Suuret kiitokset Keemille!

Voit tarkistella myös koko treeniohjelmaa.

Uinti 3800m

Ennen starttia

Kisapaikalle saavuin vajaata tuntia ennen starttia. Ehdin sopivasti laittaa fillarin kisakuntoon ja vääntäytyä uintipaikalle vajaa puoli tuntia ennen lähtölaukausta. Vähän aikaa piti palloilla ennen kuin tajusin että kilpailijoihin haluttiin merkitä numerot tussilla jalkoihin ja käsiin. Märkäpukukin meni ensimmäisellä yrittämällä päälle väärinpäin :) Pyöräilypaitaan pistin numeron etupuolelle vaikka se olisi pitänyt olla pyöräillessä selän puolella. En jaksanut ihmetellä mitään numeronsiirtovirityksiä. Vieressä valmistautui kisaan muita kuntosarjalaisia ja ensikertalaisia.

Hieman ennen klo seitsemää suoritettiin nimenhuuto. Sitten kilpailijat komennettiinkin jo lähtöasetelmiin järven puolelle. Kovimmat uimarit menivät eturiviin ja minä muiden hitaiden kanssa suosiolla jättäydyin takarivistöön. Lähtölaukaus pamahti ja päästiin liikkeelle. Ennakkopeloista poiketen en saanut kenenkään jalasta päähäni tai muitakaan kuhmuja alun rynnäkössä vaan kaikki sujui maltillisen rauhallisesti. Ei näin pitkässä kisassa kannata hosua muutaman sekunnin takia. Keem ja Patrik saapuivat myös paikalle fanittamaan ja dokumentoimaan kisasuoritustani.

Lähtöalueen poijua kiertämässä

Uinti lähti kulkemaan ihan mukavasti ja vauhdikkaasti. Odotusten mukaisesti ongelmaksi muodostui suunnistaminen kääntöpoijuja kohti. En osannut mitenkään uida suoraan vaan jatkuvasti piti muuttaa suuntaa ja uida siksakkia. Tiedä sitten montako kilometriä tällä taktiikalla tuli ylimääräistä mutta onnistuin kuitenkin kiertämään koko 950m pitkän reitin.

Ensimmäiseen kierrokseen kului aikaa vain 18:25 joten aloitus oli hieman liian kova. Hölläsin ja rauhoitin tahtia toisella kierroksella. Tarkoitus oli edetä "zero effortilla" eli niin kevyellä tahdilla, että voimaa ei tarvisi käyttää ja energiat säästyisivät muihin lajeihin.

En tiedä kuka oli keksinyt määrätä uimarit uimaan vastapäivään. Ainakin minä hengitän uidessa vasemmalta puolelta ja nyt ei hengittäessä ollut mitään kunnollisia suunnistuskiintopisteitä joilla olisi voinut varmistaa oikean kulkusuunnan. Myötäpäivään kierrettäessä olisi lähes koko matkan ajan saanut seurailla rantaviivaa. Kaiken lisäksi viimeisellä uintisuoralla joutui uimaan suoraan vasten aurinkoa. Matalalta paistava aamuaurinko häikäisi niin pahasti että ei ollut mitään mahdollisuuksia nähdä määränpäätään vaan piti uida puolisokkona lähes rantaan saakka.

Uin tasaiseen tahtiin viimeiset kierrokset eli yhteensä neljä kierrosta. Loppuaika painui vähän päälle 1:20 ja samoihin aikoihin näytti uivan muitakin. Rannassa uimalakki pois päästä ja järjestäjille, vähän urheilujuomaa naamaan ja portaita pitkin vaihtopaikalle. Märkäpuku siirtyi nopeasti muovisäkkiin ja sitten vaan paitaa ja housuja päälle. Kaikki eväät ropsahtivat paidan takataskusta maahan mutta eipä tuo juuri haitannut. Edelleenkään ei ollut liian kiire minnekään vaan keräsin rauhassa eväät takaisin taskuun. Kypärä päähän, pyöräilykengät jalkaan ja siirryin pyörää taluttaen vaihtoalueen reunalle jossa hyppäsin pyörän päälle.

Pyöräily 180km

Aloitin pyöräilyn hyvin rauhalliseen ja maltilliseen tahtiin mutta silti keskinopeus näytti pyörivän 27km paremmalla puolella. Ensikertalaisena piti ottaa varman päälle ja pyrin myös pyöräilyssä kulkemaan matalalla sykkeellä ja ilman hätäilyä. Tiesin, että selviän varmasti pyöräilyosuudesta mutta viimeisenä tuleva maraton pelotti. Kovinkaan kauaa en ehtinyt ajaa kun takaa alkoi lapata väkeä ohitse. Hitaammat uimarit mutta selvästi kovemmat pyöräilijät painelivat kovaa kyytiä karkuun. En antanut tämän häiritä vaan keskityin tekemään omaa suoritustani.

Huoltopaikalla

Pyöräilyosuuden alkumatka eteni myötätuulen siivittämäni ja paluupuoliskolla joutui taistelemaan vastatuulta vastaan. Keskinopeus laski paluupuoliskolla mutta en antanut sen häiritä vaan pidin pääni kylmäni ja jatkoin samaa tasaista tahtia koko 45 kilometrin mittaisen kierroksen.

Koko pyöräilyosuuden ajan tankkasin tasaisella tahdilla. Aina kymmenen minuutin välein hörppäsin juotavaa ja 20 minuutin välein söin joko myslipatukan tai dexalin geelipussin. Tahti tuntui sopivalta eikä näläntunne uhannut. Juomistakin riitti koko ajan koska huoltopaikkoja oli tarpeeksi tiheään.

Keli kuumeni ja pyöräilyä riitti tunnista toiseen. Korkeimmillaan lämpömittari kipusi kisan aikana 29 asteeseen. Iltapäivän puolella kärki posotti meikäläisestä ohitse hirvittävää kyytiä. Kuumuus ei ollut minulle ongelma mutta tiedä sitten oliko muille. Kahden viimeisen kierroksen aikana aloin saavuttaa edelläni kulkevia pyöräilijöitä joista useimmat olivat minut ohittaneet heti ensimmäisellä kierroksella. En kirinyt eroa kiinni mitenkään huimaa vauhtia mutta kirinpä kuitenkin. Aina käännöspaikkojen kohdalla saatoin arvioida olinko jäänyt lisää vai saavuttanut. Tasaisen vauhdin taktiikkani tuntui toimivan.

Juoksu 42,2km

Juoksu alkaa

Lähemmäs seitsemän tuntia kestäneen pyöräilyn jälkeen oli vihdoinkin juoksemisen vuoro. Hypättyäni pois pyörän päältä en meinannut saada jalkoja kulkemaan suoraan vaan tuntui että pyöräilypyöritys oli jäänyt päälle. En ollutkaan koskaan aiemmin ajanut näin pitkää aikaa pyörällä pysähtymättä kertaakaan. Vaihdoin päälle juoksusortsit ja juoksukengät, vedin lippiksen päähän ja lastasin paidan takataskut täyteen geeliä. Vielä pikainen kurvaus wc:n kautta jotta vanha kiroukseni maramaha pysyissi kurissa ja olin valmis juoksemaan.

Juoksuosuudelle lähteminen tuntui ällistyttävän kevyeltä. Ainakin nyt oli hyvin verrytelty ja lämmitelty ennen juoksemista mutta silti olin odottanut että tuntikausien puurtaminen pyörällä tuntuisi jaloissa pahemmalta. Juokseminen tuntui yhtä kevyeltä kuin normaalille lenkille lähtiessä. Alkuvauhti olikin tyrmäävä sillä starttasin alle 4:30 kilometrivauhdilla vaikka yritin mennä ihan vain rauhalliseen tahtiin.

Juoksua

Juoksukierroksen edetessä vauhtikin hieman tasaantui ja hidastui. Yritin tankata samaan tapaan kuin pyöräillessä mutta vain ja ainoastaan geeleillä. Aina 20 minuutin välein geeli mahaan niin ihme olisi jos ei jaksaisi. Tämän lisäksi hörpin juottopaikoilla vettä ja gatoradea. Juoksu kulki mallikkaasti ja otin nopeasti kiinni edellä juosseita joista osa oli jo kierroksen minua edellä. ensimmäinen kierros taittui vain vähän yli 50 minuutissa mutta jo tässä vaiheessa aavistelin että en ihan näin lujaa kyytiä jaksa koko matkaa.

Toisella kierroksella Keem innostui juoksemaan kirittäjänä videokameraa kantaen. Valitettavasti toisella kierroksella alkoivat myös ongelmat. Jo kierroksen alussa vatsassa tuntui olevan ongelmia enkä uskaltanut syödä mitään ja juodakin vain vettä. Vauhti taantui samaa tahtia vatsaongelmien kanssa. Kierroksen loppupuolella loppui miehestä tsemppi ja oli pakko pistää välillä kävelyksi. Talsiminen näyttää olevan triathleettien joukossa paljon suositumpaa kuin tavallisilla maratoneilla. Melkein jokainen tuntui aina välillä pistävän kävelyksi. Toiseen kierrokseen kuluikin aikaa rutkasti ensimmäistä enemmän. Maha oli aivan kramppien kourissa päästessäni vihdoin kierroksen täyttyessä käymään WC:ssä.

Matkalla

WC-käynti helpotti oloa ja pystyin taas jatkamaan matkaa mutta paras isku ja tsemppaus oli jo miehestä kadonnut. Olo muistutti kaukaisesti talven 24 tunnin hiihdon viimeisiä tunteja jolloin kisassa eteneminen oli kiinni enemmän päästä kuin voimista. Nytkin tuntui, että voimavarannossa ei ollut varsinaisesti mitään vikaa mutta mahaongelmat kummittelivat taustalla ja jo kerran kävelemään sorruttuani oli aivan liian helppoa siirtyä uudelleen kävelyyn. En uskaltanut mahavaivojen pelossa nauttia mitään muuta kuin vettä. Jälkikäteen mietittynä luulen, että hapan gatorade ei ollut meikäläisen maramahalle sopivaa nestettä. Dexalin geelejä on tullut nautittua ennenkin juostessa eivätkä ne ole koskaan aiheuttaneet samanlaisia oireita.

Melkein loppusuoralla

Vaikeuksia oli monella muullakin. Pitkin kisaa lähes samaa tahtia pyöräilyssä kulkenut tyttö eteni juoksussa hieman hitaammin kuin meikäläinen mutta näytti nyt kolmannen kierroksensa loppuvaiheessa olevan luovutuskunnossa. Yritin vastaan juostessa vielä tsempata liikkeelle mutta eipä näyttänyt auttavan. Viimeisen kierroksen taivalsin vuorotellen juosten ja kävellen ja tankaten jokaisella syöttöpaikalla vettä sekä appelsiineja. Pieni määrä hedelmäsokeria riitti pitämään minut liikkeellä kohti maalia. Keem, Patrik ja Kiptoo olivat reitin varrella ja yrittivät kovasti kannustaa meikäläistä. Kiitos kannustajille! :) Väsyneenä laahustin viimeiset metrit maaliin saakka.

Maalissa olo oli tietysti väsynyt ja jalat olivat jäykkänä pitkästä juoksutaipaleesta. Mitään ennätysmaratonjuoksuuni verrattavissa olevaa jumia tai energiavajetta ei kuitenkaan ollut. Apaattisuuskin katosi kun tajusin suoriutuneeni ironman-matkan triathlonista :) Juoksuosuuden ongelmista huolimatta onnistuin tavoitteessani! Juoksussakin suurin osa ongelmista oli lähtöisin ihan omasta päästä. Mahan sai kuitenkin tarpeeksi toimivaksi maratonin jälkipuoliskolle mutta sisu tai kilpailuvietti tai mikä sitten lieneekään ei ollut tarpeeksi kova pakottamaan jalkoja juoksuaskeliin. Pitänee jatkossa panostaa psyyken harjoittamiseen :)

Ruoka maistui hyvin kisan jälkeen mutta ei mitenkään sen kummemmin kuin koko päivän kestäneen pyöräretkipäivän jälkeen. Seuraavana päivänä jalat olivat vielä jäykät mutta vertyivät nopeasti heti liikkeellelähdön jälkeen. Tiistaina olikin jo edessä viikon melontaretki Saimaalla eikä triathlonia juuri jäsenissa enää tiistai-iltana pienen melonnan jälkeen huomannutkaan. Kapasiteettia taisi siis jäädä vielä käyttämättä joten pitänee tulevina vuosina kokeilla ironmania vielä uudelleenkin.

Tilastot

OsuusVirallinen aikaOsuussijoitusVäliajatVaihtoaika
Uinti 1:20:35 44/61 18:30 / 20:40 / 20:30 / 21:15
Pyöräily 6:51:37 56/61 1:39 / 1:44 / 1:41 / 1:41 5 min
Juoksu 4:24:40 19/51 0:50 / 1:09 / 1:10 / 1:10 5 min
Koko kisa 12:36:52 40/61

Pyöräily näyttää sujuneen suhteettoman hitaasti koska olin lähes koko porukan hitain. Uinti meni hyvin keskimääräistä tahtia. Juoksu olisi kulkenut kovimpien vauhtia jos olisi saanut juostua ilman ongelmia. Pitää panostaa harjoittelussa pyöräilyyn.

Valokuvia ja video

Kiptoo ja Patrik hoitivat kunnialla kisan dokumentoinnin ja ottivat läjän valokuvia joista osa löytyy tältäkin sivulta. Keem kuvasi hienon kisavideon (197M). Suuret kiitokset! :)

Linkit

http://hazor.iki.fi/2006/ironman/
© Tommi Lahtonen ()<http://hazor.iki.fi/>
2014-08-06 13:37:30