Holomoska / Lapskoussi
Holomoska on rannikon ja saariston perinneruokaa. Ensimmäisen kerran törmäsin siihen Raumalla, Huhtamäki-yhtymän tuotantokomitean illallisilla, joten se voidaan katsoa myös gurmeenautintona. Siellä saimme myös emännältä kuulla sen raumalaisen historian. Ensin kuitenkin illallisen Menu, joka jostain syystä on jäänyt pysyvästi mieleeni yli 30 vuodeksi:
Holomoska
- Topseiling vellinkki= rusinasoppaa
- Pannkakkoo= pannukakkua
- Kaffetta ja Franskalaista= kahvia ja konjakkia
Tämän kertomuksen mukaan ruoka on kehitetty purjelaivojen aikaan, jolloin työn ja ruokailun rytmitys oli säistä riippuvaisia. Siksi oli valmistettava ruokia, jotka kestivät pitkään lämpiminä ja joiden maku vain parani siitä. Alun perin siihen on käytetty suolattua lihaa.
Holomoskan resepti
- 3 kg lanttua
- 1kg perunaa
- n. 1,2kg sian lapaa tai muuta vastaavaa ruhon osaa.
- suolaa maun mukaan
Laita liha kiehumaan vähäiseen veteen. Kuori ja paloittele lanttu ja perunat. Lisää ne kattilaan ja keitä kunnes kaikki ainekset ovat kypsiä. Ota liha pois ja laita liemi talteen. Soseuta juurekset ja revi liha mahdollisimman pieneksi. Laita kaikki aineet ja lisää suola. Kiehauta ja anna muhia mahdollisimman pienellä lämmöllä välillä sekoittaen. Mitä pidempään, sitä parempi. Nesteen tuleekin haihtua, kunhan varot pohjaan palamiselta.
Tätä ruokaa kannattaa laittaa kerralla suurempi annos, sillä keittojen ja muhennosten tapaan sen maku vaan pyöristyy lämmitettäessä.
Myöhemmin olen tutustunut henkilöihin Kustaavista, Sauvosta ja Rymättylästä ja muualtakin saaristosta, jotka tuntevat saman ruuan nimillä: juuriskpuuro ja holopuuro. Saaristossa tarjotaan sen kanssa voisilmää ja liotettua suolasilliä. Jotku saaristolaiset hauduttavat Holomoskan uunissa, jota myös olen itse kokeillut, lämpötila vain vähä 100 asteen yläpuolella, jolloin pääsee vähemmällä. Kannattaa kokeilla, jos varsinkin olet lantun ystävä. Hyvää ruokahalua.
Heidi T.:ltä seuraavat terveiset holomoskasta: Ruuan oikea nimi on lapskoussi ja se on liverpoolilaisten merimiesten ruoka, joka on merimiesten mukana tullut suomeen. Opiskelin raumalla laivakokiksi ja on tullut väsättyä "tätä moskaa" useamman kerran. Merillä sitä enään harvemmin tehdään kun kukaan ei enään jatka tätä kansanperinnettä.
Topseilingvellinkiä tarjoiltiin pannkakon kanssa lohdutukseksi silloin, kun matka ei edistynyt, kun oli pläkä, toisin sanoen niin tyyni, ettei purjeet vetäneet.
Anja Rönkä