Retki-rogaining Hailuodossa 9.-10.8.2014

33

Suoraviivaista juoksua lähtöpaikalta tietä pitkin rastille asti. Vedettiin letkaa :) Team Välivuosi 2 kulki alkumatkan samaa tahtia ja näytti, että hyvä vastus oli meille tulossa.

40

Lisää tiejuoksua.

75

Karttaan piirretty polku jatkui läpi seuraavalle tielle asti. Ensimmäiset marjanpoimijat tulivat täällä vastaan. Lähes koko Hailuoto tuntui olevan täynnä jättikokoisia mustikoita. Juomarastia lähestyttäessä mietittiin, että missähän kohdassa sen juomapisteen pitäisi olla. Juomapisteet voisi aina laittaa rastien yhteyteen tai rastin juomapisteeseen niin ei olisi epäselvyyttä mistä juotavaa saa. Toinen vaihtoehto olisi numeroida juomapisteet ja kirjoittaa niistä selite rastiselitteiden yhteyteen. Rastia ennen saatiin ensikosketus pehmeisiin hiekkateihin...

43

Ei lähdetty oikaisemaan metsän poikki saatikka rantaa pitkin. Ranta oli parimetristä kasvia täynnä ja mantereen puolella metsä näytti myös tiukalta pusikolta. Kierrettiin kiltisti lentokenttä vaikka kentän poikkikin olisi varmaan voinut juosta. Rastipiste oli koko kisan märin eli kivikko jonne piti kahlata matalikon ylitse. Hupaisaa ;)

88

Nyt saimme opetella, että millaiset ojat karttaan on merkitty. Rasti löytyi ihan mukavasti mutta hidasta on edetä ojitetussa maastossa.

44

Taas suoraviivaista tiejuoksua rastille asti. Aivan lopussa piti vähän tarpoa pehmeässä hiekassa. Rasti oli vähän piilossa hiekkadyynin kupeessa.

71

Lisää ojia.. tätä en oikein muista. Sportident muistaa tämän rastin niin hyvin, että emme saaneet ollenkaan pisteitä!? Vissiin toinen on unohtanut leimata tai sitten leimausten välinen aika on ollut liian pitkä? Kehnoa, koska tämä pudotti sijoitustamme pääsarjassa yhdellä sijalla.

78

Nyt vasta jälkikäteen karttaa tutkiessani löysin kartasta numeron alle jääneen pikkutien jota pitkin juoksimme kohti pohjoista. Tämänkään rastin otosta en muista mitään...

47

Polkua ja tietä pitkin rastin itäpuolelle ja sieltä suunnalla kohti rastia. Tultiin hieman liikaa pohjoiseen eli järven rannalle ja sieltä koukkaus rastille.

35

Kierrettiin järvi länsipuoleltä mikä oli hyvä valinta, koska itäpuolella oli pusikkoa ja lännessä männikköä. Harjanteelle löydettiin hyvin mutta oikeaa polkua ei meinannut löytyä Harjanteelta löytyi ehkä jännittävin mänty mitä on koskaan tullut vastaan. Aito kummituspuu. Lähdimme harjanteelta hieman liian aikaisin kohti pohjoista ja meni hetki rämpiessä järveä kohti. Mukavalla laavupaikalla oli retkeilijöitäkin :)

52

Alkuperäisessä suunnitelmassa ei pitänyt käydä ollenkaan rastilla 52. Tommilla oli kuitenkin juomat lopussa joten otimme suunnan kohti rantaa. Suunnistaa ei kuitenkaan tarvinnut, koska retkeilyreitti vei suoraan Marjaniemeen asti. Loppupätkän sai juosta hiekkadyynien keskellä lankkupaanaa pitkin. Vesisade alkoi. Juomapiste oli satama-alueella ollut WC..

51

Emme tehneet muutoksia suunnitelmaan vaan palasimme reitille pitkällä asfalttijuoksupätkällä. Rasti löytyi ongelmitta hiekkakuopan keskeltä. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut ollut fiksua hakea tämä rasti ennen juomarastia ja tehdä vähän erilainen reitti. Jyrkillä asfalttipätkät olivat raskaita, jalat eivät olleet aiemmista koitoksista ihan palautuneet, maastossa kulki sitten vähän paremmin.

30

Maasto oli ihan hyvää mutta ei niin hyvää etteikö olisi mieluummin hyödyntänyt polkuja ja teitä. Rastinotto varman päälle ojan kautta.

36

Otettiin varman päälle kierto polkuja pitkin.

39

Vähän tuli turhaan kaartoa itään edelliseltä rastilta lähdön jälkeen. Loppupätkä taas varman päälle polkuja pitkin.

74

Heti rastin jälkeen löytyi hyvä ura, joka vei sopivasti pohjoiseen niin hyödynsimme sen ja loppumatka suoraviivaisesti tietä pitkin. Karttaan piirretty pieni tiepisto vei todellisuudessa ihan rastille asti.

41

Linjaa pitkin kulki hyvä ura oikeaan suuntaan. Siirryimme hieman lännemmäksi ja juoksimme tien loppuun asti soiden väliin ja sieltä käännyimme rastille. Hieman piti rämpiä kanervikossa ja kuivan suon poikki. Olisi kannattanut kääntyä hieman aiemmin.

56

Paluu edelliselle polulle hieman nopeampaa reittiä pitkin kuin mitä tulimme. Löydettiin rastia kohti vievä polku. Yllättäen polku päättyi hieman etuajassa isolle hakkuuaukealle jota ei ollut karttaan merkitty. Rastin lähellä olevat pienet mäet pitivät meidät kartalla ja rasti löytyi helposti. Näillä main alkoi Jyrkin via dolorosa nivusten hiertymien kanssa - vanhat konstit eivät kosteassa kelissä toimineet ja ihon palautuminen lienee ollut edellisestä rymykeikasta kesken. Maaliin pääsy oli kekseliäisyyden varassa, ei siitä sen enempää.

82

Hakkuuaukean poikki kohti pohjoista ja tielle. Käännös pienemmälle sivutielle ja sieltä edelleen ojaa seuraten rastille asti.

58

Pohjoisesta edelliselle rastille tuleva ura tuli aivan rastin läheisyyteen ja sitä pitkin oli helppo juosta rantaa ja tietä kohti. Rastin lähellä oli melkoinen tiesyherö mutta pääura erottui joukosta. Rasti oli vanhan majakan juurella. Vieressä oli kaivo josta saatiin hiekan samentamaa mutta hyvää juomavettä.

31

Tiejuoksua kivan lammen rannalla olevan autiotuparastille. Tommilla oli tässä hieman heikko hetki ja kartanluku takelteli mutta onneksi Jyrki pysyi kartalla.

62

Tehtiin pikku ylimääräinen koukku autiotuvalta itään mutta huomattiin lähes heti. Polkua, metsää ja pehmeää tietä aluksi ja lopusta suunnalla oikean järven kohdalle. Märkä rasti.

54

Polkua seuraillen kuljettiin etelään. Risteyksestä lähdettiin kohti rastia mutta mentiin pikkuisen ohi pohjoispuolelta eli pieni koukku tuli.

63

Polkuja pitkin rastille asti.

77

Polku- ja tieravi jatkui. Jussi tuli vaimonsa kanssa vastaan ja vaihdettiin hieman kuulumisia.

46

Jätettiin kahden pisteen rasti välistä ja juostiin suosiolla 46-rastille ja juomapisteelle. Pientä arvontaa oli ennen rastia, että missä kohdassa mennään. Juomarastille mennessä olisi voinut leikata vähän kulmaa pois reitistä.

59

Aika hämärää oli sateen ja pilvisyyden takia mutta ihan vielä ei lamppuja tarvittu. Helppoa tiejuoksua rastin läheisyyteen asti. Hämärässä ei Jyrkistä ollut juuri suunnistusapua koska silmälaseista oli jo huurteenesto ehtinyt pettää sen verran että olivat päätyneet reppuun.

69

Edelleen tiejuoksua. Ei ongelmia.

87

Alkumatka helposti polkua, suon yli ja harjanteen reunalla kulkevalle polulle. Sitten alkoivatkin ongelmat. Lähdimme liian lännestä kohti pohjoista ja tipuimme kärryiltä maaston muotojen kanssa. Jälkikäteen katsottuna lähelle zoomattu peruskartta näyttää melko luettavalta mutta illan hämärtyessä 1:40000 kartan pieni präntti ei kyllä auennut. Lamput piti laittaa päähän ja päälle. Kello oli noin 22:30. Oltiin jo lähdössä takaisin polulle hakemaan parempaa suuntaan kun vastaan tuli tyttökaksikko joilla oli hyvä suunta rastille. Peesattiin tyttöjä ja rasti löytyi. Kiitos OL-UT-tytöt!:)

48

Helppoa tiejuoksua rastia kohti mutta hieman hankalaa oli keksiä mistä kohdasta pitää lähteä etelään järveä ja rastia kohti. Mitään rastille vievää polkuakaan ei tullut vastaan. Osuttiin aika hyvään kohtaan ja rastikota löytyi helposti. Kolmen tytön porukka oli kodassa pitämässä taukoa. Ois kelvannu meillekin kuivat olosuhteet...

65

Tämä oli haastava rasti mutta ehkä jopa pienellä onnella osuimme suoraan oikealle suolle. Yritimme tiellä hakea pienen mutkan josta lähteä kohti rastia ja tämä näytti onnistuvan.

24

Pitkälti tiejuoksua. Raivojuoksijat taisivat tulla kovaa vauhtia vastaan tiellä. Rastinotto ei mennyt ihan putkeen, koska kartassa tiehen asti ulottuva suo ei oikein erottunut. Litimärkää oli rastilla...

55

Samanlainen kuin edellinen rasti mutta triplasti pahempi. Isompi soistuva järvi ja järven kärki oli hyvin epämääräistä aluetta. Käveltiin metrin päästä rastista ohi, haravoitiin järven kärkeä mutta eihän siellä mitään ollut, palattiin hieman takaisinpäin ja oho, siinähän se rasti oli. Tämä ei ollut kovin järkevä rastipiste...

83

Nyt oli surkeaa epäonnea. Emme osuneet millään polkuihin joita pitkin olisi päässyt suoraan rastille. Rämmimme pusikossa ties kuinka pitkään ja gps-jälki paljastaa että juuri hieman sivuun. Lopulta kun käänsimme suuntaa niin sekin tehtiin liian aikaisin ja taas rämmitään lisää. Lopulta pääsimme polulle ja kartalle ja rastikin löytyi ongelmitta.

53

Koko kisan epäonnisin rasti jota emme koskaan löytäneet. Nyt oli tarkoitus korjata edellinen epäonnistuminen ja ottaa täysin varman päälle. Seurasimme karseassa ryteikössä ojaa, joka veisi suoraan rastille. No eihän se vienyt vaan hiuksen hienosti ohi. Yritimme löytää rastille vievän ojan mutta eihän sitä pimeydessä tajunnut. Aivan rastin vierestä ollaan menty mutta emme sitä ole nähneet. Annoimme lopulta periksi ja jatkoimme matkaa.

72

Surkea suunnistus jatkui. Saavuimme tielle mutta luulimme tulleemme paljon idemmäksi ja samaistimme karttaan merkitsemättömiä kärrypolkuja väärin. Lähdimme lopulta onnetonta polun poikasta pitkin kohti etelää. Polku oli siis aivan väärä mitä piti. Pienen umpimettäpätkän jälkeen löysimme tuoreemman koneuran, joka vei oikealle tielle. Tietä pitkin jatkoimme rastia kohti mutta vissiin molemmilla oli hieman energiat vähissä, kun emme oikein pysyneet kartalla vaikka piti olla ihan helppoa (itse asiassa Jyrkillä suunnistus tökki enemmänkin silmälasiteknisistä syistä ja keskittymisestä kipu-osastoon). Saimme onneksi hieman piristystä ja apua takaa tulleelta sekaparilta joiden kanssa haimme rastin.

29

Vielä piti kämmeltää tämänkin rastin kanssa. Hieman haparointia oikean tien valinnassa ja tokihan juostiin suinpäin väärää polkua pitkin hieman liian itään. Tämä oli onneksi helppo korjata. Rastinotto ei kuitenkaan onnistunut täydellisesti vaan hieman piti harjanteilla haravoida, että oikea kuoppa löytyi. Jyrki hoksasi rastin nopeammin ja Tommi haravoi turhaan harjanteen puolella.

64

Ongelmat jatkuvat. Menimme vipuun parikin kertaa ylimääräisten polkujen kanssa ja päädyimme aivan väärään risteykseen. Pienen arpomisen jälkeen paikansimme itsemme ja jatkoimme rastia kohti. Epäonni kuitenkin jatkuu ja nyt meidät petti karttaan merkitsemätön polku/tie, joka kulki juuri kuten oikean tien piti kulkea. Taas oltiin vähän pihalla. Löysimme oikealle tielle mutta piti ihan kunnolla varmistaa, että se myös on oikea. Ylimääräisiä karttaan merkitsemättömiä sivupolkuja riitti mutta yhden koukun jälkeen osuimme oikealle aukolle ja polulle. Tämä polku oli tosin hyvin mitätön siihen nähden mitä yleensä kartassa olevat polut olivat

84

Vesipisteellä Jyrki totesi, että voi vielä jatkaa mutta ei pysty kuin kävelemään. Päätimme edetä kävellen ja kerätä matkalta vielä muutaman isopisteisen rastin. Tommin nilkka oli ollut kipeä jo puolesta yöstä lähtien mutta toimi vielä juostessa. Metsäpätkät ja varsinkin ojien ylitykset olivat nilkalle kivuliaita. Vesipisteelle tuli samaan aikaan myös Komodin venäläiskaksikko. Vissiin oli ottanut matka koville ainakin Igorilla, joka tärisi penkillä ja yritti syödä näkkileipää. Tommi pakotti Igorin syömään muutaman irtokarkin, että mies saisi taas vähän lämmitysenergiaa. Kovia on venäläiset jos pelkällä näkkileivällä vääntävät kisoja läpi Jatkoimme matkaa ensin tietä pitkin ja sitten metsäoion kautta rantaan. Ajattelimme, että rantakaistaleella rämmintä on meille nopeampi reitti rastille kuin tietä pitkin tehty pitkä kävelykierto. Lehmät ottivat lunkisti kun pujahdimme aitaukseen sähköpaimenen alta. Ranta oli hyvin vetinen ja paikotellen heinikkoinen mutta kuljettavissa. Iso puro meinasi pistää meidät uimasille mutta onneksi ihan vierestä löytyi silta. Tietä pitkin pellolle, jonka toisella laidalla rastin piti olla lintutornin luona. Jouduimme tekemään pitkän kierron rannan kautta pellon ympäri. Maalissa kuulimme, että lähtöpaikalla oli kuulemma mainostettu polkua pellon poikki Eipä yltänyt tieto meidän korviimme ja tokihan tämä tieto olisi pitänyt olla kartassa ja kertoa jo ennen suunnitteluvaihetta! Päästiin lopulta rastille asti!

73

Ajattelimme ensin pujahtaa rastin 25 kautta rantaa pitkin. Ranta oli aidattu mutta lintutornin kohdalla aidan yli pääsi. Jatkoimme aitaa seuraten eteenpäin kunnes saatoimme todeta, että aita loppuu mereen ja ylitse ei pääse koska aita oli korkea ja aivan päällä kulki kytketty sähköpaimen. Tommi otti kämmeneen kunnon tärskyt paimenesta. Jouduimme palaamaan takaisin lintutornille. Lintutornilta lähti polku, joka vei pellon laitaan ja sieltä lähti keskeltä peltoa kulkeva polku. Joku idiootti oli tallonut pellon!? Ihmeteltiin, että kuinka joku kisaaja oli tämän kehdannut tehdä ja sitten iso liuta perässä. Tilanne ei meistä enää voinut pahentua niin mentiin samaa reittiä ja toiselta laidalta löytyi rastilippu jota ihmettelimme. Kuten jo edellä tuli mainittua niin tästä oli vissiin muille kerrottu. Loppumatka rastille olikin suoraviivaista tiekävelyä. Karttaan merkitty tie jatkui pitemmälle aivan ojan päähän asti ja sieltä oli helppoa lähestyä rastia.

67

Hieman matkaa rämmittiin ojien poikki polulle ja polkua pitkin lounaaseen. Polun jälkeen kaarsimme hieman liian paljon länteen ja osuimme toisen tien päähän. Tien päästä lähti karttaan merkitsemätön oja oikeaan suuntaan ja kuljimme ojan pohjaa pitkin kunnes pääsimme rastille vievälle ojalle.

80

Edelliseltä rastilta lähtö meni hieman vinoon ja ajauduimme liikaa luoteeseen ja pellon laidalle vaikka olisi pitänyt mennä hieman etelämmäs aukean pohjoispuolelle ja siellä kulkevalle polulle. Järki ei tainnut meillä tarpeeksi enää raksuttaa ja teimme pellon laitaa seuraten kaarron pohjoispuolen tielle. Taisi syöminen ja juominen hieman unohtaa tässä vaiheessa ja se kostautui vähän hölmönä reittinä. Tietä pitkin päästiin 80-rastin lähelle. Rastin suuntaan lähti useita etelänsuuntaisia uria joita ei ollut kartassa. Seurasimme yhtä ja leikkasimme sopivassa paikassa ojien yli rastia kohti. Saavuimme rastin viereiselle ojalle ja hieman ihmettelimme missä rasti on kunnes tajusimme, että vieressä oli toinen oja, joka loppui aivan lähelle tätä ojaa. Rasti löytyi

Maali

Loppumatka maaliin oli selkeää tiekävelyä. Aikaa jäi vielä 1,5 tuntia käyttämättä mutta molemmilla oli sen verran hiertymiä ja Tommilla oli kipeä nilkka, että emme edes harkinneet minkään lisärastin hakemisesta. Jäimme odottelemaan millaisilla tuloksilla loput saapuisivat maaliin. Aika moni vastustaja oli lopettanut jo yön aikana...

Yhteenveto ym.

• Epäonnistuneellakin suorituksella saavutimme 1. sijan veteraanisarjassa ja 3. sijan yleisessä sarjassa. Muilla taisi olla meitäkin vaikeampaa...
• Koko matka kuljettiin vain t-paita päällä vaikka vettä satoi kaatamalla. Sateesta huolimatta oli lämpöisin retki-rogaining missä Tommi muistaa olleensa
• Vettä satoi tapahtuman aikana yli 20 millimetriä

  

• Yösuunnistusta isolla mittakaavalla voisi lisäharjoitella. Yöllä pitäisi myös paremmin syödä ja juoda. Ongelmien sattuessa nämä unohtuvat liian helposti ja energiavaje heijastuu suoraan aivotoimintaan.
• Kunto oli molemmilla enemmän kuin riittävä. Vauhtiin jäi vielä kiristysvaraa.
• Pitkät kisat ratkaistaan pääkopassa. Odotimme kovempaa vastusta Raivojuoksijoilta ja Vaarojen maratonilta mutta molemmille olivat märät olosuhteet liikaa ja lopettivat liian aikaisin. Onneksi Välivuosi 2 näytti mallia siinä kuinka paljon pisteitä meidänkin olisi pitänyt kerätä. Oma pää oli myös kovilla ja aamuviiden aikoihin juomapisteellä päätimme vielä jatkaa kisaa vaikkakin kävellen. Tommi olisi ollut valmis vapauttamaan Jyrkin kivuista ja siirtymään kisakeskukseen mutta Jyrki on sitkeä sissi ja ilmoitti, että hän pystyy jatkamaan vielä kävellen.
• Matkaa kertyi arviolta 125 km. Tämä on aika vähän maaston nopeuden huomioiden mutta kävelymäärään nähden ihan ok. Kahdentoista tunnin tienoolla kasassa oli jo 83 km. Kuuden tunnin kohdalla n. 46 km.
• Suurin osa pisteistä tuli kerättyä ensimmäisen puoliskon aikana. Ilman vaivoja lopullinen pistesaldo lienisi ollut vajaa 3000 pistettä.

Tommi

Evästä oli taas kerran hieman liikaa mutta olisi ollut myös varaa nostaa vauhtia ja se olisi kuluttanut lisää energiaa. Loppumatkan käveleminen säästi myös voimia. Karttapussin kunnollinen sulkeminen tuli taas todettua tärkeäksi. Jyrkin ja monen muun kartta taisi kastua. Myslipatukka ja sipsit maistuivat taivaallisen hyviltä. Karkit upposivat koko kisan ajan hyvin.

Kamppeet toimivat erittäin hyvin. Jalat säilyivät rakottomina vaikka olivat märkinä suurimman osan kisa-ajasta. Suunnistuskamat toimivat kovassa sateessa hyvin eli eivät imeneet juuri ollenkaan vettä ja kuivuivat heti, kun sade lakkasi ja vain jaksoi liikkeellä pitää lämpöä yllä. Pohjekompressiot eivät tainneet kuivua yhtä nopeasti Ne tuntuivat ihan hyviltä koko ajan mutta kisan jälkeen näytti säärien nahka kesivän, enkä keksi muuta syytä kuin jatkuva märkyys.

Kisan aikana ilmestyi selkään kalsarien kuminauhan tienoille hiertymä. Tämä ei vaivannut kisan aikana vaan havaitsin sen vasta myöhemmin. Aivan uusi vaiva. Oikeaan nivuseen tuli ikävähkö hiertymä. Vasen nilkka alkoi vihloa kisan puolivälin tienoilla ja paheni koko ajan. Juokseminen teillä ja poluilla sujui hyvin mutta maaston puolella epätasaisemmissa paikoissa vihlonta oli hyvin kivuliasta. Loppumatkasta ei enää kyennyt hyppimään ojien ylitse nilkan takia. Nyt kisan jälkeen nilkka on ollut voimakkaasti turvoksissa ja käveleminenkin on tuskaa. Lääkäri diagnosoi vaivan varpaiden liikuttajajänteessä olevaksi jännetupin tulehdukseksi. Hoidoksi sain pistoksen ja 10 päivän pillerikuurin.

Jyrki

Onnistuin mielestäni pitämään repun sisällön melko minimalistisena. Kertakäyttöpiilolinsseja voisi ajatella. Iho-ongelmat perustuvat ihosairauteen joten ihan täysin hallittavissa eivät ole mutta joskus on onnistunut paremminkin, luultavasti vaatevarustuksen ja erilaisten voiteluaineiden lisätestaus voisi tuossa auttaa.

Kunto ei tuntunut parhaalta mahdolliselta NUTSpallas reissun jäljiltä, olen kuitenkin tyytyväinen että pää kesti tyydyttävästi. Tunnen aikalailla vastuuta noista yön suunnistusongelmista kun en rastiväleillä ihan pysynyt tilanteen tasalla ilman silmälaseja himmellä lampulla karttaa tarkastellen ja toisella kädellä hiertymiä suojaten.

Komppaan Tommia tässä: rasteja on sen verran harvassa että rastinottoon voisi suhtautua vieläkin rauhallisemmin ja tarkemmin. Yön ajaksi voisi suunnitella helpommat rastit, jopa jättää suosiolla joitain kiinnostavimman näköisiä kohteita pois valikoimasta.

Mustikoiden lisäksi löytyi myös vadelmia ja jossain kohdin oli tosi paljon mesimarjoja. Tarkka paikka alkaa unohtua, mesimarjat voisi vaikka käydä poimimassa pois.

Mitä pitää parantaa tuleviin kisoihin?

• Jyrkin hiertymäongelma pitää ratkaista. Tommikin voisi muistaa käyttää valkovaseliinia kunnolla varman päälle sääennusteista riippumatta.
• Jyrkille parempi otsalamppu
• Turhien eväiden määrää pitää vähentää
• Pummin tapahtuessa pitää paremmin skarpata ja vaikka napostaa hetki ennen kuin lähtee paniikissa haravoimaan aluetta
• Reittisuunnitelmaan jäi vielä paranneltavaa eli suunnittelupuolta pitää lisätreenata erityisesti loppuviilauksen osalta