Metsoreitti 12-14.10.2007

Jopan vaelluskurssin loppuvaelluksen kohteeksi valikoitui Metsoreitti, joka on osa Keski-Suomen kuntia yhdistävää Maakuntauraa. Osallistujia reissussa oli yhdeksän + JoPan maskotti, joka vilahteli esille valikoiduissa paikoissa. Mukavassa porukassa teki hyvää hetkeksi irroittautua urbaanielämästään, heittäytyä metsän polkujen ja ponileikin yms. vietäväksi. Tässä raportti, mitä ennen retkejä, ja viikonlopun aikana saattoi tapahtua...

Vaelluksen teoriatunnit

Ekalla kerralla tutustuimme vaelluskurssimme osallistujiin, pohdimme jokamiehen oikeuksia erilaisten esimerkkitilanteiden avulla sekä kävimme läpi vaellusvarustelistaa. Keskustelimme myös vaellus- ja majoitusolosuhteista eri puolella Suomea. Paljon erilaisia niksejä ja vinkkejä tuli keskusteluissa esille ja myös erilaisia näkökantoja käsiteltyihin teemoihin. Vaellusta helpottamaan löytyy monenlaisia varusteita makuupussilakanasta lettupannuun, mutta vaelluksilla on myös luovuudella sijansa esim. perusvoiteen käydessä tarvittaessa myös saippuasta...Vähemmillä varusteillakin pääsee siis hyvin alkuun ja varustearsenaaliaan voi kasvattaa pikkuhiljaa....

Toisella teoriakerralla harjoittelimme kompassin käyttöä ensin sisätiloissa ja tämän jälkeen hieman myös pihalla. Saimme vinkkejä kuljetun matkan arviointiin ja toimimiseen silloin, kun ei jostain syystä löydä itseään kartalta. Kävimme läpi myös ensiaputaitoja ja harjoittelimme toimintaa erilaisissa ensiaputilanteissa (uhrin voinnin tarkistaminen, erilaisten siteiden käyttäminen haavoihin, nyrjähdyksiin yms.). Mietimme myös omaa luontosuhdettamme ja piirsimme/kirjoitimme siitä. Suunnittelimme tällä kerralla myös loppuvaellustamme ja arvoimme ruokaryhmät vaellusta varten. Mitä lintusukua kukin olikaan? Jatko-opintoja varten saimme vielä kattavan lukupaketin linkkilistan muodossa ( http://users.jyu.fi/~vijuarvi/vaelluslinkit.html ).

Perjantai 12.10

Retkipäivä valkeni syksyisen kirpeänä. Kokoontumisajaksi oli laitettu kello 14 Matkakeskuksella, mutta koko poppoo taisi olla pirtsakkana koolla hyvinkin ennen kellonlyömää! Rinkojen punnitusten (n.12-25kg per pakaasi), marinoliostosten tekemisen, erään kanapatongin, ruokapussukoiden sujauttelujen, viiden lettuainespussin mietiskelyn, aikataulujen tutkailun ja oikean laiturin varmistamisen jälkeen hypättiin Kuusaaseen vievään bussiin. Ehkäpä noin kolmen vartin ajomatka sujui rattoisasti jutustellen. Ja, mukaan bussista tarttui matkalaisten mieliin jotakin! "Sitä bussissa soinutta Paula Koivuniemeä" muisteltiin vielä illallakin.

Pääsimme hyppäämään Metso-reitille melkeinpä suoraan niiltä jalansijoilta, joille bussi meidät jätti ja vaeltaminen saattoi alkaa. Hyytävä viima sai vaeltajat vetämään pipot korville auringonpaisteen lämmittäessä mieltä. Reitti kulki paikoin hyvinkin urbaanissa maastossa, mutta toisaalta kauas avautuvat pelto- ja metsämaisemat tasoittivat kivasti tilannetta. Matkan varrella kivuttiin Oitinmäen näköalapaikalle, kipaistiin juomavesitäydennyksillä Peurungan kylpylässä ja tervehdittiin muutamaa hurjistunutta hevosta.

Tässä vaiheessa siis seurasimme kiltisti merkittyjä polkuja. Kun auringonlasku alkoi lähestyä, päätimme pienen pohdiskelun jälkeen hypätä metsään. Oli aika harjoitella suunnalla kulkemista kompassilla. "Missä on karttapohjoinen???" "Sori vaan, täällä on AIKA märkää..." "Suhteellisen tiheä pusikko, mennäänkö varmasti pelkällä suunnalla?" Mentiin. Häntä, jolla oli lenkkarit, ei armahdettu. Päätös oli hyvä, koska reitillä tallustamisen jälkeen oli hauskaa rymytä ryteikössä. Retkueen johtajat selvittävät tilanteen hienosti pimeyden laskeutumisesta huolimatta, sillä palasimme polulle lähes täsmälleen suunniteltuun kohtaan (tosin emme aivan heti pimeässä sitä hoksanneet).

Pimeyden keskeltä löytyi muutamien harhanäkyjen jälkeen kodikas Haukilammen kota. Pian rasva tirisi pannulla ja letut lentelivät ilmassa. Jokainen sai todellakin syödä kylliksi! Ilta meni mukavasti turistessa ja tulta tuijottaessa. Ilmeisesti päivän kävely ei ollut ollut liian rankka, sillä jaksoimme istuskella pirteinä pitkälle iltaan. Ensimmäisten kömpiessä makuupusseihin nukkumaan viimeisimmät hyppäsit vielä ulkona. Lopulta kaikki käpertyivät makuupusseihinsa odottamaan unta ja vastaanottamaan kotaan hiipiivää kylmää hohkaa, mutta ennen sitä kKun osa jo tuhisi pussissaan, kuului pimeästä vielä hetken "Laurentsia, pieni Laurentsia vaan, milloinka mä sinut nähdä taas saan..."

Lauantai 13.10. aamupäivä

Heräilimme makoisten yöunien jälkeen kukin tahoiltamme. Ne jotka olivat valinneet ilmastoidun lattiamajoituksen olivat hieman kylmettyneet yön aikana, mutta ne onnekkaat, jotka valitsivat kapean laverin unisijakseen, nukkuivat.. noh.. ainakin taustasäteilyltä turvassa. Aamu lähti mukavan rempseästi käyntiin kiitos parveilevien applareiden (aka. Appelsiini-vaeltaja = vaeltaja, jonka pääasiallista ravintoa on valmiiksi lohkotut appelsiinit). Siinä ne sitten venyttelit epäilemättä kymmenessä minuutissa kipeytyneitä pakaroita ja paistelivat kiusalla varsin lihapitoisia suoleen sullottuja lihaeineksiä. Ruokakunnittain hoideltiin siinä sivussa myös aamiaisen tekeminen, kuka teki puuroa, kuka söi kuivia nuudeleita pussista puuroinhonsa vuoksi. Armottoman säätämisen (toim.huom. ??) päätteeksi pääsimme vihdoin irottautumaan letkeästä leiripaikastamme.

Pohdittuamme hetken reittivaihtoehtojen metafysiikkaa, päädyimme liki intersubjektiivisesti talvireitille l. latupohjalle. Muutaman yllättävän harhapiston jälkeen pääsimme mehtään oikein tosissaan. Välillä tarvoimme miehen mittaisessa heinikossa, välillä etsimme itseämme pirunpellosta. Ja välillä taistelimme inhoja hirvikärpäsiä vastaan (toim.huom. taistelu oli epätasavahva armeijoiden suuruuksilta). Lisäksi ryhmässämme ilmeni kompulsiivista tarvetta kuvata jotain todella epäekologista, nimittäin sähkötolppia. (toim. huom. "käsittämättömän" lienee korrekti termi). Sairas mies, terve mieli, vai miten se menikään.. Sienestettyämme tovin suorimme vihdoin kulttuurihistoriallisesti (epä)merkittävälle Halsvuoren kalliolle. Kallio oli korkea ja ihmiset häkeltyneitä, toiset olemattomista kalliomaalauksista ja toiset maapähkinöiden kulutuspiikistä. Evästettyämme ja korjailtua kinttujamme lähdimme jälleen taipaleelle, kohti uusia seikkailuja.

Halsvuoren seinämien jälkeen taipaleemme jatkui sitten kohti majoituspaikaksi suunniteltua Karhujärven laavua. Matka taittui hetken aikaa uutta Tikkakoskelta tulevaa tienpohjan raakiletta pitkin, jonka takia maisema oli myllätty yhdeksi suureksi hiekkalaatikoksi. Ville pääsi koepatikoimaan uutta tien ylittävää kevyenliikenteen tms. siltaakin. Matkalla arvottiin, että laitetaanko joku viattoman näköinen partiolainen hakemaan vettä lähimaatilan tädintä vai suunnataanko suorilta Leppäveden Siwaan. Lopulta kellon ollessa vielä armollinen pistettiin porukka Majajärven kohdalla puoliksi ja Esa, Janne ja Ville lähtivät kohti kauppaa, muiden jatkaessa matkaa laavulle. Pojat ehtivät viimehetkellä Siwaan (lopulta ilmeisesti K-Kauppaan) ja toisen porukan erehtyessä hieman soiselle reitille olivat veden hakijat lopulta perillä lähes samaan aikaan.

Auringonlasku lammen rannassa olleella laavulla oli upea ja ilta menikin ruokaa tehdessä ja lettuja ja matkalta haalittua sienisaalista paistellessa (toim.huom. nuotiopannulla paistetut lampaankäävät olivat kyll' namia). Päivän lopuksi oli vuorossa vielä pienet nuotioleikit, hippaa (toim.huom. tahi rampahippaa, kuka vain siihen kykeni), ponileikki ja suohon laulantaa, ennen laavuun tiivisti aseteltuihin makuupuseihin. Aurinkoisen syyspäivän päätteeksi uni sitten maittoikin tähtikirkkaan taivaan valaistessa lampea. Titityy? Titityy. Titityy? . . . . . Titityy? . . . . . Titityy!

Sunnuntai, armollisena 14.10.2007

Sunnuntaiaamuna heräiltiin pyssyjen paukkeeseen, kun lähiseudun hirvet saivat aamupuuron sijaan aamuhauleja joltakin metsästysseurueelta. Ekalla ei tosin tainnut vielä napata. Tiiviisti laavuun ahdettu ryhmämme oli nukkunut paljon paremmin ja lämpimämmin kuin edellisyönä. Aamiaiseksi popsittiin lämmintä puuroa, joka viimeistäänkin herätti hitaimmat ja viluisimmat takaisin elävien kirjoihin. Reippaasti siistimme laavun ja teimme vähän puita valmiiksi seuraavia tulijoita varten.

Edessä oli enää lyhyt taival Ampujien majan suuntaan ja sieltä edelleen Kangaslammelle. Alkumatka oli valitettavan vetistä ja pehmeää, mutta muuttui pian mukavaksi sammaleisen metsän keskellä kulkevaksi poluksi. Ei mennyt kauaakaan, kun pääsimme sähkölinjaa ja Metsoreittiä seurailevalle pikkutielle. Taivaalta taisi ropsahtaa tässä vaiheessa muutama räntätippakin. Tyttöjen jalkavaivoista huolimatta matka eteni reippaasti tietä seuraillen. Pienen kartanlukutauon jälkeen siirryimme jälleen metsoreitille, joka sujahti Laukaantien alitse kohti Kangaslampea ja Vaajakoskea. Heti Laukaantien alituksen jälkeen hortoilimme hieman hukassa isolla hiekkakuoppa-alueella, mutta löysimme kuitenkin vanhalle ratapohjalle ja takaisin Metsoreitille.

Esa ja Janne päättivät kulkea jalkaisin suorinta reittiä Kortepohjaan ja erkanivat muusta ryhmästä. Jalkavaivaiset ja muuten vaan mukavuudenhaluisemmat jatkoivat Metsoreittiä pitkin Kangaslammelle asti odottelemaan bussikyytiä. Pitkään ei bussia tarvinnut odotella eikä myöskään sääennusteen lupailemaa sadetta. Onnekas joukkiomme välttyi juuri sopivasti kastumiselta ja saattoi seurailla sadekeliä bussin penkiltä.

Bussimatkalla joukkio hajaantui kukin kotiinsa hakemaan saunomisvarusteita. Ei mennyt kauaakaan kun vesisateessa kastunut porukka kokoontui Tommin luokse saunomaan ja syömään. Tommin kokkaillessa banaanicurrya ja ensimmäisten saunoessa Ville opetti muille kuinka pelataan Carcassonnea. Banaanicurry upposi hyvin nälkäisten retkeilijöiden kurniviin mahoihin. Jälkiruuaksi Tommi vielä opetti koko poppoon pelaamaan The Great Dalmuti -korttipeliä Dalmutin parissa loppuilta vierähtikin rattoisasti.

sekä eräästä toisesta näkökulmasta: Sunnuntaiaamuna heräsimme huomattavasti virkeämpinä kuin edellisenä päivänä: ihmiset olivat saaneet nukuttua eikä kovin moni ollut palellutkaan kiitos laavun sopivan tiiviin tunnelman ja lämmittävän nuotion. Saatuamme loputkin unitoukat ulos pusseista (Ville & Janne) (toim.huom. ja perinteisen sunnuntain aamuherätyksen jälkeen), valmistettuamme aamiaisen (syötyämme sen) ja siivottuamme paikat urhea saattueemme lähti taittamaan matkaa. Jalkani loukanneena yritin pysyä tahdissa mukana parhaani mukaan ja onnistuihan se lopulta, varsinkin kun Ville uhrautuvasti lainasi käyttämiään kävelysauvoja, joita ilman, rehellisesti kirjoittaen, en luultavasti olisi pärjännyt (myöhemmin jalan vamma osoittautui jännetupen tulehdukseksi). Oman kinkkaamiseni takia olin vähän poissa kartalta koko sunnuntain, joten tarkka reittiselostus ei taida onnistua (Tommii?!). Loppuvaiheessa sormukseton saattueemme hajosi vielä kahteen osaan, kun Janne ja Esa lähtivät kaksistaan tuntemattomille poluille (tai ilmeisesti sen verran tutuille, että löysivät kotiin) ja me loput kuusi taivalsimme Huhtasuolle, missä otimme bussin kaupunkiin. Väsyneinä, mutta onnellisina otimme vastaan Tommin armeliaasti lämmittämän saunan ja jatkoimme illanviettoa korttipelin parissa. Loppujen lopuksi viikonlopusta muodostui ihmeellinen kokemus vailla vertaa, jolle olisin jalasta huolimatta valmis lähtemään milloin tahansa uudestaan.

terv. Vaelluksella olleet yhdeksän patikoijaa Janne, Antti, Tommi, Sini, Elina, Ville, Esa, Riikka ja Outi

Reittiä voi katsella google mapsilla tai google earthillä.

Valokuvia

Lähdössä

Lähdössä

62.457273911111125.9361220555556
Suolahden savupiiput Oitinmäeltä kuvattuna

Suolahden savupiiput Oitinmäeltä kuvattuna

62.454289072222225.925261825
Sini

Sini

62.454289072222225.925261825
Haukilammen kodalla

Haukilammen kodalla

62.397047644444425.8752114416667
Outi kirjoittaa jopan kirjaan

Outi kirjoittaa jopan kirjaan

62.397047644444425.8752114416667
Toukkakokoelma

Toukkakokoelma

62.396984361111125.8753175555556
Janne näyttää nukkumismallia

Janne näyttää nukkumismallia

62.396984361111125.8753175555556
Aamiaista

Aamiaista

62.396984361111125.8753175555556
aamiaisella

aamiaisella

62.396984361111125.8753175555556
Esa

Esa

62.396984361111125.8753175555556
Outi sähkölinjalla

Outi sähkölinjalla

62.386896194444425.8236394638889
maastokampaus

maastokampaus

62.383447139055625.8206399888889
ryhmä

ryhmä

62.383447139055625.8206399888889
ville muikistelee

ville muikistelee

62.383447139055625.8206399888889
Sini tauolla

Sini tauolla

62.367802883888925.8176837641667
Jalkahuoltoa ennen Halsvuorta

Jalkahuoltoa ennen Halsvuorta

62.367839226388925.8176027888889
Antti

Antti

62.367839226388925.8176027888889
Riikka

Riikka

62.369002403055625.814786475
Outi

Outi

62.369002403055625.814786475
Riikka,Outi ja Antti Halsvuorella

Riikka,Outi ja Antti Halsvuorella

62.369002403055625.814786475
Halsvuoren juurella

Halsvuoren juurella

62.369801133333325.8126866361111
Ville tsiikaa

Ville tsiikaa

62.369801133333325.8126866361111
Halsvuoren jyrkänne

Halsvuoren jyrkänne

62.369717777777825.8125212611111
Toukkakaksikko

Toukkakaksikko

62.320905597222225.8051648833333
Kuusaankoski

Kuusaankoski

62.457273911111125.9361220555556
Halsvuori

Halsvuori

62.369280662525.8144396277778
http://hazor.iki.fi/2007/metsoreitti/
© Tommi Lahtonen ()<http://hazor.iki.fi/>
2014-08-06 13:37:30