Kolmas päivä oli ensimmäinen varsinainen pyöräilypäivä. Laitoimme tähtäimeksi päästä Garganta del Chorroon, joka oli kuulemma erittäin hieno jyrkänne. Yli 400m korkeat seinämät olivat kuulemma kovasti kiipeilijöiden suosiossa.
Polkeminen lähti sujumaan ihan mukavasti. Liikennekin harveni sitä mukaa kun pääsimme kauemmaksi Málagasta. Erityisen harvaksi liikenne muotoutui kun erehdyimme siirtymään soratielle. Kuoppaista pikkutietä ajaessa ei juuri muita näkynyt. Peräämme lähtenyt koira oli yksi harvoista tielläliikkujista. Maisemat olivat kuitenkin komeita.
Pidimme pienen tauon Pizarra-nimisessä pikkukylässä josta matka jatkui Aloran kautta Garganta del Chorroon. Alora oli komea paikka. Kylä sijaitsi jylhästi vuoren rinteellä ja vieressä seisoi toisella vuorella vanha linnoitus. Alorassa pidimme tauon oikein siistillä huoltoasemalla jolla saattoi samalla hyvin seurata kuinka kauniit espanjalaisneidot poikkesivat tankkaamaan mopedejaan.
Lopulta pääsimme myös Garganta del Chorroon, joka oli ihan maineensa veroinen paikka. Jylhät seinämät nousivat korkealla ja niiden välistä virtasi joki. Junarata kulki aivan joen reunaa ja kulki joen yli juuri pahimman jyrkänteen kohdalla. Nousimme vielä pois joelta hienoa puiden varjostamaa tietä pitkin. Kapuamisen palkitsi lopulta hieno maisema ilta-auringossa Embalse del Guadalteba-Guadalhorce tekojärvelle. Leirintäaluekin löytyi sopivasti järven rannalta.
