Kuudentena päivänä kohteena oli Granada tai oikeastaan jokin sen läheltä löytyvä leirintäalue. Michelinin kartta kertoi, että Granadan vieressä olevassa Monachill-nimisessä kylässä olisi leirintäalue. Mikan kartta paljasti myös, että Monachillista pääsisi oikoreittiä kohti Sierra Nevadaa.
Pääsimmekin kunnialla Granadan lähistölle mutta sen jälkeen sekoilimmekin pahemman kerran moottoriteiden ja niiden reunoilla kulkevien kärrypolkujen takia. Kiertelimme ja kaartelimme Granadan lähistöllä kunnes löysimme itsemme La Zubiasta josta saimme jokseenkin selkeän suunnan kohti Monachillia.
Monachillissa pidimme taukoa futismatsin loppumisen ajan, jonka jälkeen olimmekin kunnolla pallo hukassa. Missä ihmeessä oli paikan leirintäalue? Ensimmäiset joilta kysyimme neuvoa olivat itsekin yhtä hukassa kuin me :) Pari nuorta neitokaista oli myös jonkinsortin retkellä ja etsivät jotakin aivan toista reittiä Monachillista.
Toisen kyselyn jälkeen saimme vihjeen, että tietä vain eteenpäin ja hyvin hyvin korkealle. Ei auttanut kuin äheltää ja vääntää jyrkkääkin jyrkempää tietä ylöspäin. Lopulta hirveän vääntämisen jälkeen päädyimme 1450 m korkeudelle ja Sierra Nevadan rajalle josta löytyi myös Camping Ruta del Purche.
Täällä törmäsimme myös kahteen suomalaiseen, jotka olivat matkalla henkilöautolla. Allekirjoittanut yritti myös epätoivoisesti kommunikoida paikallisten kanssa. Minulle yritettiin puhua ranskaa ja esparantoakin mutta no comprende :-) Kokeilimme leirintäalueen ravintolaa ja sainkin syötäväkseni erittäin maukkaan lautasellisen jänistä. Annoksen ainoa vika oli, että siihen ei kuulunut yhtään mitään muuta kuin lautasellinen jänistä :) Liha oli kuitenkin erittäin mureaa ja maukasta.
